Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

 

CopytLinkitListattuArvostelut • Blogi • YlläpitäjätRopen parhaat

 

ETHÄN KIRJOITA TÄNNE ENÄÄ TARINOITA - olemme muuttaneet 1.9.2019 uusille nettisivuille.

ttps://warriorcatsrope.wixsite.com/wcrpg

Vanhat tarinat tältä nettisivulta on arkistoitu sinne.

Tänne kirjoitetaan, joista saa kp:eitä (hahmon kokemuspisteet/kirjoituspisteet, miten nyt haluaa ajatella), joiden avulla pääsee tasolta tasolle.

Ensin hieman oikeaan kirjoitustapaan ohjeita ja vinkkejä, joiden avulla saatat saada enemmän kp:eita:

  • Laita Nimi-kenttään hahmosi nimi sekä klaani, esim: Risukoipi, Myrskyklaani
  • Kirjoita joko "hän/se" tai "minä" muodossa.
  • Kirjoita puheet aina " merkien väliin, ajatukset " * tai # väliin ja tarinaan kuulumattomat huomautukset  // jälkeen.
  • Kiinnitä parhaasi mukaan huomiota oikeinkirjoitukseen: esim. tekstin kirjoittaminen wordiin oikolukuohjelma päällä auttaa jo hyvään alkuun, eikä teksti myöskään katoa netin syövereihin jos se on tallennettu omalle tietokoneelle ensin.
  • Yritä tehdä pitempiä kuin muutaman rivin tarinoita, saat enemmän kp:eita.
  • Kuvaile tarinaasi hyvin ja loogisesti, älä hypi liikaa paikasta toiseen.
  • Älä mieluusti laita hahmoasi liikaa vähättelemään tai haukkumaan muiden liittyneiden hahmoja, ellei sitten hahmon omistajalle tämä ole ok.
  • Vuodenaika ropessa on lehtikadon aika, eli sama mikä oikeassakin elämässä.
  • Tarinoista voi saada maksimissaan 50 kp:eetä!
  • Muistakaa toki, että klaanit elävät nyt uusilla reviireillä, kartta tästä

 

  • KOKOONTUMISET: Voit vapaasti kirjoittaa klaanien täydenkuun kokoontumiseen osallistumisesta maksimissaan kuukauden tai parin välein hahmollasi, ellei ylläpitäjistö ole ilmoittanut jotain tiettyä ajankohtaa tai juonta kokoontumiselle. Huomioithan jos muut kirjoittavat kokoontumisista, että tarinat pysyisivät jota kuinkin yhtenäisinä esim. että joku kissa ei puuhaile omiaan kahdessa paikassa yhtä aikaa ja että päälliköt puhuisivat ajankohtaisista tapahtumista. PARANTAJAT kokoontuvat aina puolen kuun aikaan jakamaan kieliä Tähtiklaanin kanssa Kuulammelle, siitä kirjoittamiseen pätee samat säännöt kuin klaanien kokoontumiselle.

Ylläpitäjien vanhoja tarinoita voit lukea täältä. YLLÄPITÄJÄT HUOM kirjoittakaa tarinat jatkossa samaan paikkaan tänne kuin muutkin.

 << <  126  127  128  129  130  131  132 [ Kirjoita ]

Nimi: Talvikkitassu

20.09.2012 07:58
Toinen luku
Elämänsä rakkaus on löytynyt
>Tule jo Poltetassu, Tule jo! Täältä tuuliklaanin nummelta oli vaikea löytää puuta<
>Kuka tuo on?! Poltetassu?< huomasin.
”Poltetassu.” Kuiskasin. Kolli höristi korviaan ja näytti että kuuli.
”Katson jos jossain tässä lähistöllä olisi saalista, turha teidän on jäädä vartomaan osaan kyllä itsekkin leiriin” Hän sanoi.
”Selvä.” sanoi hänen Mestarinsa.
”Niin?” Hän sanoi partion lähdettyä.
”En pääsekkään huomen aamun sarastuksessa, kun minulla on harjoituksia.” Sanoin ja työntyi ulos tiheästä puusta.
”Selvä, tavataanko sitä seuraavana päivänä? Sama aika, sama paikka?” hän kysyi.
”Käy, sama aika, sama aika. Mutta ei huomenna. Tiedäthän…” sanoin.
”Niin…” Hän vastasi.
”Hei hei.” Sanoin ja sujahdin pois paikalta.
”Hei hei.” Poltetassu sanoi ja lähti metsästämään saalista.
Katsoin että ei tullut hirviöitä ja lähdin ylittämään Ukkospolkua.
>Harmi, hänen kanssaan on niin mukava olla… mutta pitää minun keskittyä joskus klaaniinikin<
Kun tulin leiriin näin mestarini ja tassuttelin vaistomaisesti sinne ja kysyin:
”Onko vielä jotain tehtävää vai voinko mennä nukkumaan?”
”Voit mennä nukkumaan.” Hän vastasi.
*Tassuttelee oppilaiden pesälle. Ja pehmittää sammaleensa pyörimällä pari kertaa ympäri. Istuu siihen ja sen kautta ”liukuu” nukkuma asentoon. Nukahtaa miltein heti.
Aamulla ani varhain menin mestarini luo ja lähdimme harjoittelemaan.
”Hyvä! Tuo on jo parempi kuin entinen!” hän kehui.
>Hienoa, tätä hän ei voi odottaa!< ajattelin.
*Loikkaa mestariaan päin, mestari ei vielä huomaa mitään, osuu hänen lapaan
”NOIN!” huusin onko
”Onko parempi?” kysyin mestarini päältä.
”On, on, mutta tule pois päältäni senkin MÖYKKY!” hän sanoi.
”Selvä.” sanoin ja tassuttelin pois mestarini päältä.
”Noin, nyt voimme etsiä ruokaa metsästä klaanille.” hän sanoi.
”Selvä, voinko mennä jo?” kysyin.
”Kyllä, tänään saat metsästää yksin.” hän vastasi. Siinä samassa lähdin juoksemaan niin kovaa kuin pystyin.
>Onpas hän nopea< Mestarini Tummaturkki ajatteli.
>Hän luottaa minuun! Vihdoinkin!< ajattelin.
>Mitä haistankaan? On… onko tuo kuolleen riistan haju? Käynkin katsomassa.< ajattelin.
*Tassuttelee tuoksua kohti.
>Jänis se on! IHANAA!< ajattelin.
Tassuttelin kohti jänistä ja… ja jokin hyppäsin selkääni.
”Pois päältäni! Huusin.
”Senkin… senkin HIIRENAIVO!” huusin.
”MINUA EI SANOTA HIIRENAIVOKSI!” jokin kolli huusi.
”KUKA OLETKAAN NIIN TEEN SINUSTA VARIKSEN RUOKAA!” Uhkasin.
”Olisit jo hiljaa!” Kolli sähisi korvaani.
”ENKÄ…” En ehtinyt sanoa kun kolli löi minua käpälällään joka oli voimakas takaraivoon.
>ETTÄ MINÄ VIHAAN METSÄ KISSOJA!< Kolli ajatteli ja heitti minut Ukkospolulle.
>Nyt täytyy lähteä kotiin on pitkä matka…< Hän ajatteli
>Kaukana… kaukana kaksijalan toisella puolella.< Kolli ajatteli ja lähti kohti kotia.
Jonkin ajan päästä joku löi minua.
”AI! Mitä otsaa sinulla on lyödä!” Huudahdin ja näin Poltetassun.
”Sinä vain jökötit Ukkospolulla ja Hirviö oli ajaa ylitsesi.” Hän selitti.
”TALVIKKITASSU!” huusi Tummaturkki.
”Miksi sinä olet siellä? Ja kuka tuo kolli on? Miksi et etsi saalista?” Hän kyseli.
”Anna minun selittää.” Poltetassu sanoi kärsivällisenä.
”Näin, kun joku kolli heitti tajuttoman Talvikkitassun Ukkospolulle ja lähti itse Kaksijalkalan luo. hän jatkoi.
”Selvä, meidän täytyy kertoa Arpitähdelle, tule!” Tummaturkki huusi yli Ukkospolun ja lähti kävelemään kohti leiriä.
”Kiitos.” Sanoin ja lähdin hänen perään, katsoin ettei hirviöitä tullut ja juoksin.
”Talvikkitassu! Tule mukaani!” Arpitähti huusi. Tassuttelin Arpitähden pesälle.
”Noin, kerro mitä tapahtui.” Hän sanoi.
”Haistoin juuri tapetun riistan, menin sen luo. Se oli jänis, mutta… mutta sitten päälleni hyppäsi joku kolli ja hän löi kovaa takaraivooni ja enempää en muista. Ja sitten Poltetassu kertoi että oli nähnyt sen kollin, ja se oli kuulemman lähtenyt kaksijalkalan suuntaan. Ja jättänyt minut Ukkospolulle lojumaan. Poltetassu pelasti minut, eikä se ollut minun vika hän haisi saaliille.” selostin.
”Selvä, kerron kokoontumisessa sitten.” Hän sanoi.
Tassuttelin hakemaan sen jäniksen. Kun tulin takaisin sanoin:
”Tässä se jänis on!”
”Hyvä, vie se tuoresaalis kasaan ja mene sitten nukkumaan. On jo myöhä.” Sanoi Tummaturkki.
”Selvä.” Sanoin ja tassuttelin kohti tuoresaalis kasaa jänis hampaitteni välissä.
*Tassuttelee kohti oppilaiden pesää, pyörii pari kertaa ympäri, menee makuulleen ja nukahtaa melkein heti.
Kun herää on ainut hereillä, tai ainakin luulee niin.
>Täällä tapaan Poltetassun, niin kuin aina ennenkin.< ajattelen.
http://i46.tinypic.com/14w954h.png
”Poltetassu!” Huudahdan iloisesti.
”Talvikkitassu!” Hän huudahtaa takaisin. He sukivat toisiaan ja juttelevat.
http://i48.tinypic.com/257nb7p.png
”Luulit, olevasi ainut hereillä! Talvikkitassu, mutta et olekaan!” Hohtotassu sanoi ja tuli esiin pensaasta.
>HOHTOTASSU!” ajattelin ja Huusin kiukkuisena:
”ET TIEDÄ YHTÄÄN MITÄ TÄÄLLÄ ON MENOSSA SENKIN HIIRENAIVO!”
” KUKAAN, EI KUKAAN SANO MINUA HIIRENAIVOKSI, ETTÄS TIEDÄT!” Hohtotassu huusi ja loikkasi kimppuuni. Ja yritin pitää pintani, mutta Poltetassu joutui ottamaan hänet.
”Huomenna, sama aika, sama paikka.” Sanoi Poltetassu ja hän sujahti.
>Hiirenaivoinen Hohtotassu pilaa kaiken< ajattelin.

//Tämän kuvan on tehnyt Hohtis/aamu se oli minulla viime tarinassani myös. Sori että on vähän lyhyt, teen seuraavasta pidemmän//

Vastaus:

19kp:ta! :)
~Korppi

Nimi: Kulta/Talvikki

17.09.2012 19:06
Ensimmäinen luku
Ensimmäinen taival oppilaana
”Talvikkitassu, Talvikkitassu!” kaikki onnittelivat kun pääsin oppilaaksi.
”Lähdetäänkö harjoittelemaan nuorukainen?” Mestarini kysyi.
”Jooo!! Mennään vaan!” Sanoin innokkaana.
”Mutta ensin näytän sinulle rajat, ja sekin sittenkin sen jälkeen kun olet löytänyt nukkuma paikkasi. Hän sanoi.
”Selvä, no missä minä nukun?” kysyin oppilaiden pesän luona.
”Tuossa vaikka.” sanoi Hohtotassu ja osoitti tyhjää paikkaa.
”Se on varmaan tarkoitettukkin sinulle.” Hän jatkoi.
”Selvä, kiitos. Sanoin.
>Hänestä voi tulla paras ystäväni ehkä<
”Toivottavasti kuitenkaan et kieriskele tai muuten…” Hän sanoi ja näytteli kynsiään.
>Tai sitten ei, hän on ihan erillainen kuin minä <
*Tassuttelin mestarini luo ja sanoin:
”Olen nyt valmis!”
”Selvä, katsomme nyt rajat ja tutustumme toisten klaanien tuoksuihin.
”HYI! Mikä tuo haju on!”
”Se on Myrskyklaani, olet sanonut noin jokaisen klaanin kohdalla.”
”En nyt alkuun voi vain sietää niitä! Kyllä tulen sietämään!”
”Olisi parasta oppia sietämään ja tuntemaan, koska kun menet kokoontumiseen niin no kannattaisi sietää.” Mestarini selosti.
”Selvä pääsenkö mukaan?” kysyin mestariltani.
”En tiedä, kysy Arpitähdeltä.” hän sanoi.
”Selvä, kysyn” sanoin.
”Nyt olemmekin leirissä.” Hän sanoi.
Näin kuinka Arpitähti ärisi jotain Hohtotassulle ja sen jälkeen kävin kysymässä häneltä:
”Pääsenkö kokoontumiseen?” kysyin.
”Hmm… Pääset, käy syömässä.” Hän sanoi
”Selvä, kiitos.”
*Tassuttelee ruoka keolle ja valitsee rotan. Haukkaa palasen ja katson kuinka Arpitähti takoo hätääntyneenä Hohtotassun selkää.
>Mikä kiire hänelläkin on?<
Arpitähti ulvaisee ja kokoontumiseen lähtijät tulevat hänen luo.
*Juoksee nelipuulle ja etsii hyvän paikan istahtaa.
*Istuu ja katselee ympärilleen.
>Täällä on komeita kolleja<
>Minneköhän Hohtotassu on menossa? Onko tuo… onko tuo MYRSKYKLAANIN KISSA!<
*Istuskelee ja katselee edelleen ympärilleen… kunnes:
http://i45.tinypic.com/10s9i7l.png
”Hei, kuka sinä olet?” sanoi harvinaisen komea kolli.
”Hei olen Talvikkitassu, entä sinä?” utelin.
”Olen Poltetassu, mennäänkö kiven taakse?” hän kysyi.
”Mennään vaan, siellä on ainakin hiljaista.
>Hän on niin komea…<
*Tassutelee yhdessä Poltetassun suurkiven luo.
”Olet hajusta päätellen varjoklaanista, minä olen tuuliklaanista.” Hän kertoi.
*He sukivat toisiaan ja juttelivat puhujan kiven varjossa, etteivät edes kuulleet tapahtumia.
http://i50.tinypic.com/288b7ro.png
Kun Mustatähti julisti kokoontumisen loppuneeksi Poltetassu kuiskasi korvaani:
”Huomenna Varjoklaanin reviirillä, ja ani varhain, ettei sinun tarvitse ylittää ukkospolkua.
>Hän on niin huomaavainen…<
”Selvä.” vastasin.
Seuraavana aamuna heräsin aikaisemmin kuin kukaan muu…
*Tassuttelee ukkospolkua kohti
>En malttanut saada unta.<
>Hän ei ole vielä täällä…<
http://i46.tinypic.com/14w954h.png
*Istahtaa odottelemaan, kunnes kuuluu
”Talvikkitassu!”
”Poltetassu!” Huusin.
http://i48.tinypic.com/257nb7p.png
He sukivat toisiaan ja juttelivat…
”Hahaa, tästähän Arpitähti ei pidä!” Huusi Hohtotassu.
”Mi-mitä sinä täällä teet!?” huusin.
”Vakoilen teitä!” sanoi Poltetassu.
”No, EN OLE AINUT JOKA RAKASTAA TOISEN KLAANIN KOLLIA!” huusin hänelle
”Mitä sinä meinaat en minä rakasta häntä!” hän huusi takaisin
”ENKÄ MINÄ OLE AINUT JOKA RAKASTAA TOISEN KLAANIN NAARASTA!” Poltetassu huusi hänelle.
Pusikosta putkahti Nokkostassu ja Aamutassu.
”Katso nyt emme ole ainoita jotka rakastavat toisen klaanin kissaa.” sanoin.
”MYRSKYKLAANILAINEN! MINÄ VIHAAN MYRSKYKLAANILAISIA. huusi Hohtotassu ja hyökkäsi Nokkostassun kimppuun. Vedimme yhdessä Hohtotassun irti Nokkostassusta.
”Parempi jos lähden ja sitten tavataan huomenna sama aika sama paikka.” Poltetassu kuiskasi korvaani ennen kuin lähti. Hän ja Nokkostassu lähtivät omille reviireille
”Minä kerron Arpitähdelle!” hihkaisi Hohtotassu.
”Älä!” aneli Aamutassu.
”Me kerromme sitten Arpitähdelle että sinä olit se joka oli myrskyklaanin alueella!” sanoin
”Selvä, en kerro!” hän juoksi ja huusi peräänsä.
Aamutassu ja Talvikkitassu katsahtivat toisiinsa ja juoksivat hänen perään.
Leirissä he menivät mestareittensa luo.
”Hei Talvikkitassu, missäs olet ollut? hänen mestarinsa kysyi.
”Jaloittelemassa. Halusin juosta vapaasti.” sanoin
”Sepä mukavaa tänään harjoittelemme saalistamaan. Mennäänkö?” hän sanoi.
”Jee!!” huusin ja lähdin juoksemaan, ennen kuin mestarini tajusi viiletin jo kaukana. Hän juoksi perääni huutaen:
”ODOTA!”
”Tule senkin rähmäkäpälä haluan oppia metsästämään!” huusin
”Tullaan, tullaan!” hän huusi takaisin.
Mestarini opetti minua etsimään saalista ja pian etsinkin saalista mallikkaasti.
>Hiiri, toinen, pääsky, 3 rottaa, 5 hiirtä lisää ja 3 rottaa lisää. Mahtava saalis!<
*Kantaa monta lastillista leiriin.
”Hyvä Talvikkitassu!” Kehui Arpitähti.
”Kiitos Arpitähti.” vastasin kehuihin.
”Voinko muuten syödä nyt?” jatkoin.
”Tietysti kun olet saanut näin suuren saaliin.” Hän vastasi.
”Kiitos.” sanoin ja tassutteli tuoresaalis kasalle.
>Taidanpa ottaa tänään hiiren<
http://i46.tinypic.com/2n8v675.png
*Ottaa hiiren ja tassuttelee oppilaiden pesän eteen nakertamaan hiirtä.
”Kuulin että sait ihan Arpitähdeltä kehuja onko se totta?” Mestarini kysyi.
”Totta se on joka sana. Voinko mennä muuten nukkumaan? Herään taas aikaisin ja menen jaloittelemaan silloin saan saalistakin paremmin. kysyin.
”Voit mennä ole ansainnut sen.” hän sanoi.
”Kiitos.” sanoin ja tassuttelin omalle sammalpedille. Kiersin parikertaa ympäri ja makasin, nukahdin melkein heti. Aamulla kukaan ei taaskaan ollut vielä herännyt, kun minä lähdin.
>Poltetassu! Ihana nähdä jälleen, olet niin komea.<
*Odottaa Poltetassun tulemista ja istuu
”Talvikkitassu olen täällä.” Jokin kuiskaa.
”Kuka siellä?” *Nousee ylös ja huitoo päätänsä vimmatusti puolelta toiselle.
”Minä tässä, Poltetassu.” Hän sanoo.
”Poltetassu? Missä olet?” Istahdin ja kysyin.
”Täällä ylhäällä, puussa. hän sanoi.
Katsahdin ylös ja kysyin:
”Miksi?” kysyin.
Poltetassu tuli alas ja kertoi:
”Olen ollut täällä jo kauan, mutta en halunnut että minut huomattaan joten menin puuhun.”
”Selvä.” vastasin.
He jälleen sukivat toisiaan ja juttelivat. Kunnes:
”Sinun on jo aika lähteä.” Sanoin.
He koskivat vielä viimeisen kerran toistensa kuonoja. Kunnes Poltetassu lähti, sitä ennen kylläkin hän kuiskasi minun korvaani:
”Sama aika, sama paikka?”
”Sama aika, sama paikka.” vastasin hänelle kuiskaten.
Niinpä hän lähti omaan leiriin ja minä omaani.
>Hän on niin komea… etsimpä vähän raatoja vähän matkalla<
*Etsii raatoja matkalla ja ajattelee:
>Mitäköhän mestarini meinaa… ENSIMMÄINEN JÄNIKSENI!<
*Raahaa jänistä tuoresaalis keolle.
”Hienoa! Ensimmäinen jäniksesi!” Mestarini kehui.
”Kiitos, lähdemmekö etsimään pian lisää?” Vastasin kehuihini ja kysyin.
”Syö ensin lähdetään sitten.” hän vastasi.
”Selvä.” sanoin ja lähdin tassutelemaan kohti tuoresaalis kasaa.
>Hmm… Minkä valitsisin tänään… Eilen otin hiiren, no jos otan tänäänkin< nappasin hiiren tuoresaalis kasasta ja tassuttelin oppilaiden pesän eteen kaluamaan hiirtä. Hautasin hiiren ja tassuttelin Mestarini luo ja sanoin:
”Olen valmis voimme lähteä.”
”Selvä, mennään etsimään raatoja.” Mestarini sanoi.
”Hyvä , löysit taas paljon saalista.” hän kehui.
Aamulla taas tapasin Poltetassun ja sovimme että tapaisimme huomenna.
Päivällä pääsin harjoittelemaan taistelua mestarini kanssa.
”Ja huomenna tapaamme tässä aamun sarastuksen aikaan.”
>Mutta… mutta< Sopersin ajatuksissa.
>Olen sopinut silloin Poltetassun kanssa…<
”Voisinko nyt tehdä mitä haluan?” kysyin.
”Saat, toki.” Hän vastasi.
”Kiva.” Sanoin ja viiletin poispäin.
>Tässä sitä ollaan, ukkospolun reunalla< ajattelin ja katsoin ettei tullut hirviöitä ja säntäsin ukkospolun yli.
>Nyt pitää löytää hyvä puu ja… HYI MIKÄ TUO HAJU ON!<
>KETUNRAATO! Voisin kieriä siinä niin minua ei haistettaisi<
*Kierii ketun raadossa ja sen jälkeen säntää puuhun.
>Nyt vain pitää odottaa että Poltetassu tulee< ajattelin.
//Kuvat on piirtänyt Hohto/Aamu ja toivoisin ettei niitä kopioitaisi, paitsi jos annan luvan niin kuin Talvikkitassun kumppanilla Poltetassulla on, koska hohto/aamu on piirtänyt ne meille tarinaan kun pyysimme, jos haluat käyttää kuvia kysy sitten aamulta/hohtolta koska itse en voi antaa minkään laisia valtuuksia :)//


Vastaus:

Ihana tarina ja oikein kuviakin! En rupea kopioimaan mitään ilman lupaa! Sen vannon! :D Saat 35kp:ta! :D Mahtavaaaaaaaaa.....
~Korppi :3

Nimi: Siniturkki

16.09.2012 15:02
tuossa tarinassa en vielä tiennyt mestarini nimeä niin mestariani kutsutaan siinä mestariksi Pahoittelut siitäkin

Vastaus:

Juu ei haittaa! ;)
~Korppi

Nimi: Siniturkki

16.09.2012 14:58
1. Luku
Poltetassun salainen suhde.
Poltetassu nousi sammalpediltään, ja ravisteli sammaleet turkistaan. Ja odotti innolla ensimmäisiä soturikoulutustunteja, sekä kokoontumista, jossa hän saisi tutustua muihin oppilaisiin. Poltetassu oli muutamapäivä sitten nimitetty oppilas, hyvin komea sellainen.
*Tassuttelee kohti mestariaan.
”Mitä me teemme tänään?”
”Me kierrämme klaanien reviirien rajat, ja kertaamme niiden tuoksut” Hänen mestarinsa kertoi.
”Syömmekö nyt vai vasta matkalla?” Hän kysyi.
”Matkalla!” Minä vastasin.
”Selvä”
*Kävelevät kohti ylänköä.
Mestari kertoi Poltetassulle klaaneista ja niiden tavoista, Nelipuusta, Kokoontumisista, Soturilaista, Tähtiklaanista ja Korkokivistä.
”Meidän reviirimme takana ovat korkokivet.”
”Kaikki klaanit kulkevat sinne meidän reviirimme halki.”
*Kulkevat rajaa pitkin jonkin matkaa.
”Tämä paikka on nelipuu, täällä pidetään kokoontumiset täyden kuun aikaan.”
”Meidän reviiriämme vastapäätä on Myrskyklaanin reviiri, joen toisella puolella sijaitsee Jokiklaanin reviiri, ja ukkospolun toisella puolella on Varjoklaanin reviiri.” Mestari kertoi.
”Pääsisinköhän minä kokoontumiseen jos opettelen ahkerasti?” Minä kysyin.
”Ehkä jos olet kiltisti ja pyydät kauniisti.” Mestari sanoi.
”Selvä!” Vastasin
*Kiertävät rajoja
Kaksi kissaa saapuivat leiriin vihdoin pitkän päivän jälkeen.
”Menehän nyt syömään muiden oppilaiden kanssa, ja sitten yö puulle, se on ansaittu.” Mestari kehotti.
*Tassuttelee tuoresaalis keolle ja nappaa kasasta jäniksen , tassuttelee muiden oppilaiden luo.
”Hei Mustikkatassu ja Lumitassu!”
”Hei Poltetassu” He huudahtivat yhteen ääneen.
*Sukivat toisiaan ja hotkivat ateriansa
”Mitäs te teitte tänään? Minä kertasin klaanien rajat ja tuoksut ” Julistin ylpeänä.
”Mestarini vei minut saalistamaan ja harjoittelemaan vaanimista.” Mustikka tassu kertoi.
”Kaarnakasvo vei minut ylängölle, ja näytti mistä löytää parhaiten mitäkin yrttejä.” Lumitassu sanoi.
*Keskustelevat päivästä ja sukivat toisiaan.
*Haukotus
”Mennään nukkumaan huomenna on uusi päivä.”
”Joo, mennään, mennään.”
”Öitä.” He sanoivat toisilleen
*Tassuttelevat yhtä matkaa Lumitassu lähtee kohti parantajan pesää, ja minä ja Mustikkatassu tassuttelimme kohti oppilaiden pesää.
*Kävelevät kehää sammalpedeillään kunnes peti tuntuu hyvältä, nukahtavat saman tien.
*Poltetassu herää sammal vuoteeltaan.
”Ja nyt harjoittelemaan, minun on pakko päästä kokoontumiseen.” Mutisin
Kun olin sukinut itseni pikaisesti, lähdin tassuttelemaan kohti paikkaa jossa harjoiteltiin.
*Saapuu paikalle ja huomaa että hänen mestarinsa odotteli siellä jo.
”Anteeksi kovasti tämä epätäsmällisyyteni.” Minä sanoin.
”Ei se mitään mutta pidä jatkossa huoli että olet ajoissa paikalla.”
”selvä.”
”Mitä me teemme tänään?”
>Tänään minun on onnistuttava tehtävässä täydellisesti, jotta pääsen kokoontumiseen.<
”Katson kuinka paljon saalista sinä saat , kunhan opettelemme hieman saalistus tekniikoita.” Hänen mestarinsa sanoi.
*Opettelevat saalistus tekniikoita auringonhuipun hetkeen saakka.
”No niin lähde nyt ja pysykkin omalla reviirillä, saat syödä välissä mutta palaa illan ateriaan mennessä.”
”Selvä, en tuota pettymystä!”
*Lähtee kohti ylänköä. Ja maistelee ilmaa.
”jänis.” Kuiskasin itselleni.
*Huomaa jäniksen vähän matkan päässä. Hiipii sitä kohti ja ampaisee juoksuun jänis havaitasee hänet mutta liian myöhään.
”Ensimmäinen mehevä saaliini tänään. ”
*Hautaa sen maahan ja jatkaa matkaansa, tätä jatkui illan ateriaan saakka, Poltetassu oli saanut hyvin paljon saalista mutta, epäonnistuneita saalistus yrityksiäkin oli.
*Hän kantaa leiriin monta lastia saalista.
”Nyt syömään”
*Syö ateriansa ja tassuttelee kohti päällikön pesää.
”Pääseekö sisään Pitkätähti?” Minä kysyin.
”Toki, tule sisään”
”Hei! Tuli vaan mieleeni että ketkä pääsevät kokoontumiseen?”
”Kokoontumiseen lähtevät Jalkapuoli, Kaarnakasvo, Lumitassu, Mutakynsi, Lovikorva, Yksiviiksi, sinä ja tietysti minä.”
”Mustikkatassu, Vinhapuro, Seittijalka, Kuningattaret ja muutamat vanhukset jäävät leiriin.”
”Selvä kiitoksia”
*Poistuu päällikön pesästä häntä edellä. Ja hyppii riemuissaan. Päällikkö ulvaisee lähdön merkiksi ja tuuliklaanin edustajat lähtivät hännät koholla kohti nelipuuta laakson reunalle pysähdyttiin, kunnes Pitkätähti antoi merkin hännällään, kokoontumiseen lähdön merkiksi.
* juoksee laaksoon ja alkaa etsiä hyvää ja mukavaa seuraa ennen kokoontumisen alkua, näkee aukion laidalla kauniin valkoisen naaraan lukuun ottamatta kellanpunaisia korvien, hännän päätä ja tassujen päitä.
*tassuttelee hänen luokseen
”Hei! Mikä on nimesi? Minun nimeni on Poltetassu.”
”Minun nimeni on talvikkitassu.”
”mennäänkö yhdessä Puhujankiven taakse?”
”Selvä, siellä on ainakin rauhallisempaa.”
*tassuttelevat yhdessä puhujankiven taakse.
”Olet tuoksusta päätellen varjoklaanista, minä olen Tuuliklaanista.”
”Niin olen, mukava kuulla.”
*Keskustelevat ja sukivat toisiaan puhujankiven varjoissa. He eivät edes kuulleet kokoontumisessa ilmoitettuja asioita sillä olivat niin syventyneitä keskuusteluun.
*Mustatähti ulvaisi kokoontumisen päättyneeksi.
”tavataan huomenna ani varhain ukkospolunreunalla, minä tulen teidän reviirillenne, jotta sinun ei tarvitse ylittää ukkospolkua.”
”Selvä nähdään huomenna.”
”Nähdään.” >Hän on niin kaunis.<
Klaanit palasivat omille reviireilleen ja menivät nukkumaan.* Heräsin ani varhain ja hiippailin ulos leiristä.
”Kukaan ei ole vielä hereillä.” Mutisin. *Tassuttelee kohti varjoklaanin reviiriä. Siellä hän oli, ukkospolun toisella puolella istui talvikkitassu. *Katsoo ettei hirviöitä tule ja säntää ukkospolun yli.
”Hei!” * Koskevat toistensa kuonoja ja sukivat toisiaan.
”Hei” Talvikkitassu vastasi. //kuva:// http://i48.tinypic.com/257nb7p.png
”Hei!” Hohtotassu huudahti ivallisesti ja astui esiin pensaikosta. *molemmat tuijottivat Hohtotassua ymmällään niinkuin puusta pudonneet oravat.
”Mitä te tuijotatte!? Minähän vain salakuuntelin teitä kokoontumisessa (ennen kuin nukahti) ja seurasin talvikkitassua tänne ja hups! tässä sitä nyt ollaan. Hohtotassu vastasi ivallisesti.
”Sinähän et saanut poistua leiristämme, sehän kuului rangaistukseesi!” Talvikkitassu huudahti.
”Niin kuului, mutta tämä on niin tärkeää, että Arpitähti taatusti peruu rangaistukseni kun kerron tästä.” *Talvikkitassu ja minä katsoimme hätääntyneinä toisiamme.
”No minä kerron, että sinä söit koko tuoresaaliskasan loppuun niin muut ja myös itse Arpitähti jäivät tyhjin vatsoin” Talvikkitassu uhkasi.
”Ei, ei älä kerro!” Hohtotassu huudahti.
”Kerron jos sinä kerrot. Sitä paitsi en ole ainoa koko metsässä, joka rakastaa toisen klaanin kollia.”
Talvikkitassu väitti.
”Enkä minä ole ainoa joka rakastaa toisen klaanin naarasta!” Tokaisin.
”Selvä, selvä en kerro, mutta vielä teille siitä ongelmia koituu.” *kaikki höristivät korviaan.
”huomenna sama aika ja sama paikka sopiiko?” kuiskasin.
”Sopii.” Talvikkitassu kuiskasi.
Pusikon toiselta puolen kuului puhetta. sieltä kuului:
”Hei!”
”Hei!”
”Aamutassu ja Nokkostassu! Hohtotassu sähähti.
”Näetkö? Emme ole ainoita.” sanoin. *Hohtotassu loikkasi pusikon yli ja kävi Nokkostassun kimppuun.
”Vihaan myrskyklaania! Ja sinäkin mukana tässä! Joskus ei vain ole hyötyä siitä että kollit kuolaavat perääsi.” Hohtotassu naukui samalla kun koetti kynsiä Nokkostassua.
”Minä pidän toisen klaanin kissasta, et itsekkään täydellinen ole.” Aamutassu maukui ja loikkasi hohtotassun kimppuun. Myös minä ja Talvikkitassu loikkasimme apuun, vedimme Hohtotassun irti Nokkostassusta. Ja nokkostassu ja minä lähdimme nopeasti omille reviireillemme, ennen kuin lähdin kuiskasin talvikkitassulle:
”Hoida tämä! Minä menen ettemme joudu pahempaan liemeen jos partio sattuisi paikalle.”
”selvä, älä huoli.”
*juokisin vähän matkaa ja jäin Kuitenkin kuuntelemaan tapahtunutta.
”Älä kerro tästä!” Aamutassu sanoi.
”Mitäpä jos kerronkin?! Hohtotassu kysyi.
”me kerromme että sinä olit se joka kävi Myrskyklaanin reviirillä.
”Hyvä on en kerro, mutta minä hankin teille vielä hankaluuksia!” Hohtotassu kääntyi kannoillaan ja juoksi pois. Aamu- ja Talvikkitassu seurasivat perässä.
*Silloin lähin omaa leiriäni kohti ja ajattelin:
>Himputin Hohtotassu!<

//Pahoittelen että kirjoitin tarinan vaikka ette ole ainakaan vielä hyväksyneet hahmoani, kirjoitin sen valmiiksi, mutta laitoin sen sitten kuitenkin tänne....Pahoittelini :)//

Vastaus:

Saat 30 kp:ta! :)
~Korppi

Nimi: Hohtotassu

15.09.2012 19:47
4. Luku
Hohtotassun rangaistus

"Mi- missä olen?!" Hohtotassu säpsähti hereille, ja herätti samalla Jääkatseen.
"Olemme nelipuun laaksossa, nukahdimme kokoontumisessa!" soturi selitti ja kampesi itsensä jaloilleen. >Voi ei! Mitä Arpitähtikin ajattelee moisesta!?< Hohtotassu ajattelee ja loikkaa jaloilleen. Naaras alkaa sukia ripeästi turkkiaan, ja nuolaisee Jääkatsetta pari kertaa lapaan hyvästiksi, enne kuin naaras pinkaisee pois laaksosta pohjoiseen, Varjoklaanin reviiriä kohti. Ennen kuin naaras on ehtinyt hädin tuskin edes puoleenväliin matkaa, hirvittävä löyhkä tarttuu hänen sieraimiinsa. >Hyi ketunläjä! Mikä tämä lemu on?!< Hohtotassu miettii pidellen kuononaan. >Siitä täytyy ottaa selvää...< naaras ajattelee hiipiessään löyhkää kohti. Hänen päänsä pistää esiin pensaasta, ja aivan Hohtotassun vieressä makaa kuollut ketun raato!
”Hyi olkoon tätä löyhkää!” oppilas valittaa lähtiessään juoksemaan pois raadon luota.
”Ukkospolku on tuohon verrattuna kuin kukkaketo!” Hohtotassu mutisee puikkelehtiessaan ravissa puitten välitse, lehvä katon läpi tanssivien valojen loisteessa. >Tämä on todella kaunis aamu...< naaras ajattelee, mutta pysähtyy saman tien tuntiessaan kuonossaan mehukkaan riistan tuoksun. >Tuo kyllä kelpaa!< hän ajattelee, ja tajuaa vasta nyt, kuinka nälkäinen on! Hohtotassu lähtee hiipimään kohti tulevaa ateriaansa. Tuoksu tuntuu yhä voimakkaampana, ja Hohtotassu kurkkaa saniaismättään seasta ulos saalistaan. Lähellä maata kuopii pulsa, vaalean harmaa kyyhkynen, joka on sopiva pikku aamupalaksi.
”Tule mamin luo kyyhky,” Hohtotassu kuiskaa edetessään yhä lähemmäs kyyhkyä. Pian hän on isku etäisyydellä, ja naaras loikkaa komeassa kaaressa ylöspäin, ja laskeutuessaan naaras painaa kyyhkyn käpäliensä alle.
”Hah! Olet nyt minun!” Hohtotassu naukuu ivallisesti asettuessaan makaamaan ruoholle ja alkaessaan hotkia kyyhkyä ripeästi, ei ole aikaa jäädä samaan paikkaan liian pitkäksi aikaa! Rasahdus keskeyttää Hohtotassun aterioinnin, ja oppilas kääntyy katsomaan suuntaan, josta ääni kuului.
”Tule esiin kurja!” oppilas huutaa. Ei vastausta. >Mikähän sekin oli!? Kummitus!?< naaras ajattelee kärttyisästi. Juuri silloin hampaat pureutuvat Hohtotassun niskanahkaan ja variksenruuan löyhkä täyttää oppilaan sieraimet.
”Apua apua!” naaras huutaa hämmästyneenä, mutta älyää sitten heittäytyä selälleen, jolloin hänen altaan kuuluu tuskallinen parahdus, ja jonkun keuhkot tyhjenivät ilmasta.
”Olleenpas sitä painavia noin nätiksi tytöksi!” vieras kolli maanittelee.
”Minun painoni ei ole sinun asiasi, ketunraato!”Hohtotassu karjuu loikatessaan variksenruualta löyhkäävän kollin kimppuun. Oppilas ennättää raapaista vierasta kollia, mutta ei muuten osu häneen.
”Eivätkös ne Myrskyklaanilaiset olekaan niin hyviä, kuin luulin?” kolli naukuu ivallisesti.
”Pah! Luuletko, että olisin alkeellinen Myrskyklaanilainen!? Ne hiirenaivot tuskin osaavat edes taistella!” harmaa oppilas uhoaa. Silloin hän muistaa Jääkatseen. >Anteeksi Jääkatse, minun… , minun oli pakko!< naaras ajattelee, tuijottaessaan vierasta, mustavalkoista kollia silmiin. Hohtotassu loikkaa puuta kohti, mutta ponkaisee puun rungosta kolli kohti, ja pureutuu tämän kurkkuun. Mustavalkoinen kolli yrittää turhaan irrottaa Hohtotassua, mutta onnistuu lopulta kun Myrskyklaanin partion huudot täyttävän ilman. Silloin Hohtotassukin tajuaa, että kannattaa häipyä, muuten on Arpitähden lisäksi selittämistä myös Mustatähdelle!
”Mikä on nimesi?” mustavalkoinen kolli kysyy Hohtotassulta ennen kuin katoaa sananjalkojen joukkoon.
”Hohtotassu, entä itse?” Hohtotassu selittää.
”Olen Shadow,” mustavalkoinen kolli kertoo ja katoaa. Hohtotassu pujahtaa aukion toisessa päässä olevien sananjalkojen joukkoon, ja aukiolla on taistelusta merkkinä enää pari Shadowilta ja Hohtotassulta pudonnutta karvaa. >Onneksi muistin ottaa kyyhkyseni mukaan!< Hohtotassu tuumi juostessaan ukkospolkua kohti. >Muuten minulla olisi valtava nälkä!< Pian ukkospolun katko täyttää Hohtotassun sieraimet, ja oppilas tajuaa olevansa kohti ukkospolulla ja sitten Varjoklaanin reviirillä. >Shadow oli kyllä aika komea kolli…< Hohtotassu ajattelee vilkuillessaan ukkospolun kumpaankin suuntaan. Hirviöitä ei näy, joten Hohtotassu lähtee juoksemaan kohti ukkospolun toista puolta. Naaras loikkii loppumatkan, ja vilkaisee vielä taakseen saadessaan ruohon käpäliensä alle. >Shadow, Shadow, miksi olet niin komea, minulla on jo Jääkatse…< Hohtotassua ajat apeana tallustellessaan Varjoklaanin reviirillä, leiriä kohti. Naaras asettuu makuulle, ja alkaa näykkiä kyyhkyn jämiä mietteissään. Silloin naaras tunsi Varjoklaanin kissojen tuoksun. >Hmm… Tänne on tulossa Risatassu ja Valotassu…< Hohtotassu ajatteli ja nousi seisomaan. Pian puskasta loikkasi ulos vaalean harmaa kolli, Risatassu, ja hänen tyttöystävänsä Valotassu, joka oli valkoinen puolipitkäkarvainen naaras.
”Mitäs te täällä teette?” Hohtotassu tiuskaisi epäystävällisesti.
”Emmekö saisi olla täällä muka? Itse et tullut ajoissa kokoontumisesta pois!” Valokatse naukui vahingoniloisesti.
”Pah! Tulin samaa matkaa kuin muutkin, taidatte vain olla sokeita!” Hohtotassu ärähti ja sivalsi Valotassua korvaan.
”Tuollainen peli ei vetele! Kerron arpitähdelle, että jäit nukkumaan Myrskyklaanin soturin kanssa! Ketunläjä!” Valokatse ilkkui ja lähti marssimaan leiriä kohti Risatassu rinnallaan.
”Jos kerrot tuollaista valhetta, kerron että olit se, joka teki tarpeensa päällikön pesään!” Hohtotassu ulvaisi ja Valotassu käänsi päänsä kauhuissaan.
”Ei, älä kerro! Ole kiltti! Arpitähti ja Varjovirta kynivät minut, ja laittavat turkkini päällikön pesän pehmikkeeksi!”Valotassu aneli ja Hohtotassu nyökkäsi viekas ilme kasvoillaan. Valotassu huokaisi, ja Hohtotassu lähti tallustelemaan leiriä kohti. >Valotassu saa tutaa kantapään kautta, että minuun ei kannata luottaa…< Hohtotassu ajatteli. Naaras juoksi leiriin, ja kaikki kääntyivät aukiolla katsomaan häntä.
”Hohtotassu on tuossa!” Ruosteturkki huusi. Arpitähti nousi seisomaan ja marssi tuoresaaliskasan luota Hohtotassu kohti.
”Nyt päällikön pesään nuori naaras!” Arpitähti sähähti ja kissat lähtivät marssimaan päällikön pesää kohti. Kanerva verho heilahti, ja Hohtotassu katseli pimeä pesää, jossa oli pieni sammal ”patja”. Hohtotassu istahti välinpitämättömästi sammalen päälle, ja Arpitähti mulkaisi naarasta.
”Miksi jäit nelipuulle?” päällikkö kysyi.¨
”Miten niin jäin?! Tulin teidän mukananne, olitte vain sokeita!” Hohtotassu puolustautui.
”Pah! uskoisinko muka tuon! Valotassu kertoi, että hempeilitte Myrskyklaanin soturin kanssa! Onko tämä totta?” Arpitähti sihisi.
”NO EI OLE!” Hohtotassu huusi.
”Kylläpäs on! Valehtelet! Tästä lähtien saat poistua leiristä vain soturin seurassa! Sinua vahditaan myös kokoontumisessa!” arpitähti julisti ja Hohtotassu alkoi kynsimään maata kiukkuisena.
”Et voi tehdä tätä! Minullakin on oikeutensa!” Hohtotassu huusi.
”Hohtotassu, tämä on sinun parhaaksesi! Rikot soturilakia tapailemalla toisen klaanin kissaa!” Arpitähti kertoi.
”Sinulla ei ole todisteita!” Hohtotassu karjui.
”Eipä niin, mutta en kuitenkaan päästä sinua lähtemään leirin ulkopuolelle!” arpitähti julisti, ja Hohtotassu juoksi pois päällikön pesästä raivosta kihisten.
”Et ,mene leirin ulkopuolelle!” Arpitähti huusi, ja Ruosteturkki kiiruhti pysäyttämään Hohtotassua. Soturi nappasi oppilasta niskasta ja raahasi tämän tuoresaaliskasan luokse.
”Syö nyt sentään jotain!” Ruosteturkki naukui ja Hohtotassu nappasi vastahakoisesti kasasta jäniksen ja meni näykkimään sitä oppilaiden pesän edustalle. >Olen kuin vanki…< Hohtotassu ajatteli.

Vastaus:

Hyvä! Poistin muuten sen vähän ylempänä olevan tarinoihin vastaamis juttusi, koska en ollut ihan varma mikä kuului mihinkin ja niin edes päin. Annoin jokaiselle uudet kp:eet. ;) Nyt kun sinulla on salasanat ja muut voit antaa kp:t aina samalla tavalla kuin minä ja Mustis! :D Ai niin, saat ihanasta tarinastasi 24 kp:ta! ;D
~Korppi

Nimi: Kultakukka

15.09.2012 16:47
/jatkoa.../

kokoontuminen

"Selvä! Lasken sinut alas ja päästän sinut irti kunhan et kerro!" hän sanoi.
"En kerro! Ja päästä jo alas!"
*Laskee Tippatassun alas*
"Ja pääsen kyllä itsekkin leiriin!"
"Hyvä on häivyn!" Hän sanoi
"Ja muista ei sanaakaan!"
>Huoh! mikä typerys! Tapailee nyt varjoklaanin naarasta< *juoksee*
"Tulin, Kävin vain jaloittelemassa."
"Pyydän nyt kokoontumiseen lähtijät Saniaisturkki,
Tomuturkki, Harmaaraita,Hallaturkki,
Kultakukka, Pilvihäntä, Valkomyrsky, Tulisydän, Jääkatse, Tuhkamarja, Tippatassu, Saarnitassu ja Lehvätassu." Mustatähti julisti
>Miksi se typerys pääsee mukaan, hähän heti menee Hohtotassun luo.<
"Lähdemmekö jo?"
"Lähdemme heti kun..." Tuhkamarja oli sanomassa
"Lähdemme, tulkaa kaikki jotka pyysin niin tänne!" Mustatähti ulvaisi.
>Jännää! Eka kokoontumiseni!<
Kun he olivat päässeet nelipuulla hän huomasi että Jääkatse oli jo löytänyt Hohtotassun ja kaksikko matkasi suurkiven taakse.
>Lähdempä seuraamaan heitä, ja sen jälkeen vasta etsin muut parantaja oppilaat<
*Hän seurasi heitä kunnes tylsistyi*
>Huoh! Menen etsimään muut parantaja oppilaat hän löysi Tuuliklaanin parantaja oppilaan ja varjoklaanin, mutta jokiklaani ei ollut ilmeisesti vielä tullut.
"Hei keitä te olette, minä olen Tippatassu?"
"Olen Lumitassu, Tuuliklaanin parantaja oppilas." Sanoi valkoinen naaras, lukuun ottamatta mustia korvien ja hännän päätä.
"Ja tässä on Punatassu, Varjoklaanin parantaja oppilas." Naaras jatkoi.
Kun he olivat jutelleet jonkin oikaa paikalle ilmestyi siniharmaa naaras jolla oli kauniit silmät ilmeisesti Jokiklaanista hajusta päätellen.
"Hei keitä olette?" kysyi harmaa naaras.
"Hei olen Lumitassu, Tuuliklaanin parantajaoppilas." sanoi Lumitassu.
"Olen Sinitassu, Jokiklaanin parantajaoppilas. Keitä te kaksi olette?" hän kysyi
"Minä olen Tippatassu, Myrskyklaanin parantaja oppilas. Ja hän on Punatassu, Varjoklaanin parantaja oppilas." Selostin innokkaana.
Juttelimme tovin kunnes Mustatähti julisti kokoontumisen alkamaan ulvaisulla. Hän aloitti.
"Parantajaoppilaamme Tippatassu, haistoi ja näki mäyrän ja olemme haistaneet Varjoklaanin kissan ja kulkukissoja reviirillämme!" Mustatähti julisti.
"Mustatähti vannon kautta soturi lain että kukaan soturimme ei ole astunutkaan reviirillenne, sen sijaan oppilaista enn ole varma. Vähän jälkeen viime kokoontumisemme eräs oppilaamme Hohtotassu sai raivo kohtauksen ja lähti joten en ole varma..." Arpitähti sanoi.
"Selvä kiitos tiedosta." Mustatähti sanoi.
Pitkätähti varoitteli kulkukissoista ja Sulkatähti varoitti kaksijaloista koirineen. Kunnes Sulkatähti ulvaisi kokoontumisen päättyneeksi ja kaikki lähti takaisin leireihinsä paitsi Jääkatse ja Hohtotassu jotka olivat nukahtaneet suurkiven taakse...

/Tämä on vähän muihin pohjautuva koska se on sama kokoontuminen/


Vastaus:

Juu! Saat 18kp:ta! :)
~Korppi

Nimi: Siniturkki

15.09.2012 11:37
Jatkoa...

Minä heräsin ja ravistin sammaleet turkistani.
*Katselin ympärilleni Mutaturkki oli jo herännyt.*
"Hmm...Voisin käydä katsastamassa että kellään ei ole halkeilevia anturoita tai mitään muutakaan vaivaa."
*Tassuttelin ensin klaaninvanhimpien pesälle ,sillä arvelin heillä olevan kaikista eniten vaivoja.*
"Hei!"
Onko teillä kaikki hyvin?
Yksi heistä sanoi kovalla äänellä:
"Minullä taitaa olla halkeilleita anturoita."
"Selvä, hoidan sen saman tien ,käyn vain valmistamassa hauteen siihen."
*Tassuttelin takaisin parantajan pesälle.*
"Taidankin kokeilla tehdä lesken lehti hauteen, ja otan samalla hierakan lehtiä viilentämään anturoita."
*Sekoitin hauteen valmiiksi ja nappasin hierakan lehtiäkin mukaan ,sitten tassuttelin klaanin vanhimpien pesälle*
"Tässä levitän tätä haudetta anturoillesi ja näitä viilentämään niitä"
"olet melkein yhtä hyvä kuin Mutaturkki tai ainakin voit oppia yhtä hyväksi."Sanoi vanhus.
"Oletko todella sitä mieltä?"Kysyin.
"Tietysti olen" Sanoi vanhus.
"Kiitoksia ja jää lepäämään tuon sinulle kalan tai kaksi!"
*lähdin tassuttelemaan kohti tuoresaalis kasaa.*
*nappasin kaksi mehevän näköistä kalaa ja vein ne vanhukselle*
>Pääsenköhän minä kokoontumiseen tänä yönä?<
*Jatkoin tarkastustani ja hoidin vaivat sitä mukaan kun niistä tultiin valittamaan.*
*Kun auringon huipun hetki oli tullut hän oli saanut kaikki vaivat hoidettua ja päätti hakea purtavaa.*
*Tassuttelee tuoresaalis keolle ja napaa kalan.*
*Syö sen muutamalla suden nälkäisellä hotkaisulla ja hautaa luut leirin ulkopuolelle*
"Lähden etsimään Mutaturkkia ,ehkä hän voisi opettaa minulle tänään vielä jotain uutta"
*Tassuttelin sotereiden pesälle kysyäkseni tiesikö kukaan minne Mutaturkki oli mennyt.*
"Hei Usvajalka!"
"Hei Sinitassu!"
"Tiedätkö minne Mutaturkki on mennyt?"
"Hän meni keräämään yrttejä joelle."
"Selvä! Kiitos"
*Tassuttelin joelle päin ,kunnes törmäsin Mutaturkkiin omissa ajatuksissani*
"Ai hei voisitko opettaa minulle jotain sillä pianhan tulee ilta ja lähdemme kokoon tumiseen, pääsenkö minä muuten mukaan?"
"Toki ,voin opettaa sinulle vaikka mikä autaa levottomuuteen ja shokkiin,tämähän on ensimmäinen kokoontumisesi."
"Jippii, pääsen kokoontumiseen!"
*Hypin riemuissani.*
"No niin rauhoituhan jo ,mennään niin kerron sinulle parantajien oppeja."
"Selvä ,voin ottaa puolet yrtti kantamuksestasi."
"Kiitoksia!"
*He tassuttelivat leiriin ja Mutaturkki rupesi kertomaan Shokista ja levottomuudesta*
Ilta alkoi hämärtyä ja he söivät pikaiset ateriansa ennen kuin lähtisivät muiden mukana kokoontumiseen.
*Sulkatähti ulvaisi lähdön merkiksi ja kokoontumiseen lähtiät kokoontuivat ,ja lähtivät matkaan.*
He odottelivat hetken kuopan reunalla ja syöksyivät sitten rinnettä alas kokoontumiseen!
"Tämä on ensimmäinen kokoontumiseni!"
*Ryhtyy heti etsimään muita parantaja oppilaita.*
*Löytää heidät suurkiven takaa juttelemasta*
"Hei!"
"Tämä on ensimmäinen kokoontusimeni!"
"Mitkä ovat nimenne?"
"Minä olen Lumitassu ,tuuliklaanin parantajaoppilas" sanoi Valkoinen, lukuunottamatta mustia korvien ja hännän päätyä.
"Minä olen Sinitassu, Jokiklaanin parantajaoppilas!"
"Keitä te kaksi olette?"
"Minä olen Tippatassu, ja tässä on Punatassu."
"Punatassu on varjoklaanin parantajaoppilas ja minä olen myrskyklaanin parantajaoppilas" Tippatassu julisti ylpeästi!
"Hyvä kaikilla klaaneilla on siis parantaja oppilas! Sinitassu, Lumitassu, Punatassu ja Tippatassu!"
He keskustelivat keskenään kunnes kuului päällikön ulvaisu.
Kaikki hiljenivät ja pääliköt ilmoittivat klaaniensa kuulumiset.
Juuri mitään ei ollut tapahtunut Sulkatähti varoitti vain muita klaaneja kaksijaloista koirineen.
Myrskyklaanin päällikkö kertoi mäyrästa ja tuuliklaanin päälikkö kertoi kulkukissoista jotka olivat uskaltaneet iskeä kyntensä parantaja oppilaaseen ja tämän ystävään.
Kun kokoontuminen päättyi klaanit lähtivät kohti kotejaan.

// Voisitko lisätä sinne missä näytetään kaikkien klaanien jäsenet niin mahdollisesti jokiklaaniin vanhuksiin harmaaläiskän. Ja Sinitassun esittelyyn pörröisen hännän ;)//

Vastaus:

Hienoa! Saat 20p:ta! :D Ja voin lisätä! ;))))
~Mustis

Nimi: Hohtotassu

14.09.2012 23:53
3. Luku
Ensimmäinen kokoontuminen

"Hohtotassu, herää jo!!" Arpitähti karjui Hohtotassun korvaan.
"Mitä, kuka, häh?" Hohtotassu naukui oudolla äänellä.
"Olisit nähnyt ilmeesi!" Arpitähti muorusi iloisena.
"Haluatko toisen arven kuonoosi!?" Hohtotassu sähähti ja loikkasi seisaalleen taisteluvalmiuteen.
"Ei, en haasta riitaa, vaikka en voikkaan painaa tekoasi villaisella. Mutta teoistasi huolimatta, pääset kokoontumiseen, ja saanet olla kiitollinen!" Arpitähti kertoi. Hohtotassu nyökkäsi ja viiletti samassa hetkessä ulos oppilaidenpesässä.
"Toivottavasti se rauhoittaa sinua vähän... ," Arpitähti mutisi katsellessaan Hohtotassun ateriointia. Nuori naaras hotki innokkaana valtavaa fasaania. >Pääsen tapaamaan sitä komeaa Jääkatsetta...< Hohtotassu ajatteli ja alkoi hotkimaan yhä nopeammin.
"Älä hotki tuolla tavalla, tai tukehdut vielä höyheniin!" Arpitähti huokkasi Hohtotassulle. Oppilas mulkaisi päällikköä, mutta silloin hänen kurkkunsa juuttui hyöhen. Oppilas alkoi yskimään viimatusti ja Arpitähti kiiruhti oppilaan luokse hätääntyneenä, ja alkoi takoa tämän selkää.
"Sanoin jo, älä hotki! Ei meillä ole mitään kiirettä!" päällikkö sihisi hampaittensa välistä ja kipitti herättämään muita oppilaita ja sotureita. Hohtotassu jatkoi syömistä, vaikka ei hotkinutkaan enää niin nopeasti. Piakkoin Arpitähti tallusteli ulos sotureiden pesästä Tummaturkki, Korpinsulka, Suokynsi, Auringonlasku ja Pikkupilvi mukanaan, ja soturit kiirehtivät herättämään oppilaita. Pikkupilvi juoksi parantajan pesälle, ja tuli pian ulos seiltä Nuhanenä kintereillään. Kuten tavallista, Nuhanenän kuonosta valui hieman räkää. Sitten Pikkupilvi kiiruhti hakemaan klaaninvanhimpia, ja hänen mukaansa tulivat Tyhjäsilmä, Pikkukorppi ja Raitasulka, kaikki Varjoklaaanin klaaninvanhimmat. Hohtotassu vilkaisi ympärilleen, ja huomasi Pöllötassun, joka aterioi vähän matkan päässä. >Taidan hieman kiusata tuota kollia...< naaras ajatteli hiipiessään takaapäin kohti Pöllötassua. >Enää pari askelta, ja saalis on minun!< naaras ajatteli, ja loikkasi Pöllötassua kohti. Hän nappasi nuoren kollin syömän jäniksen ja juoksi salamana nokkospensaaseen, joka sijaitsi pentutarhan lähettyvillä.
"Anna jänikseni takaisin senkin pahanilman lintu, tai teen sinusta variksenruokaa!" Pöllötassu uhosi ja lähti juoksemaan Hohtotassua kohti. Kolli syöksyi kohti oppilasta, mutta viimme sekunnilla Hohtotassu ehti väistää, ja hän potkaisi Pöllötassua takaraivoon.
"Hah! Olet surkea! Eikö sinusta olisi pitänyt tulla jo klaaninvanhin, eikä oppilas, kolottaako niveliä!? Olet hidas, pitäisikö Pöllötassu-vanhus viedä kenties Nuhanenän huiviin?" Hohtotassu pilkkasi, ja pari muutakin oppilas kokoontui seuraamaan Hohtotassun ja Pöllötassun mittelyä.
"Tuon saat vieä maksaa, KETUNLÄJÄ!" Pöllötassu karjui loikatessaan Hohtotassua kohti. Naaras västi, mutta Pöllötassu ehti raapaista hänen ohimoaan. Siihen jäi pieni pintanaarmu, josta ei kylläkään vuotanut edes verta.
"Tuollaisillako iskuilla kuvittelit pääseväsi soturiksi?!" naaras pilkkasi ja Pöllötassu kihisi raivosta.
"Nyt näytän sinulle, Rotanpapana, kuinka oikea klaanikissa taistelee!" Pöllötassu sähisi potkaistessaan Hohtotassua kuonoon. Naaraan suussa pitämä jänis lensi, ja Pöllötassu sai sen napattua kiinni ilmasta.
"Sinun kaltaisesi kotikisu ei voi koskaan saavuttaa taistelemisessa tai saalistamisessa samaa tasoa, mitä puhdasverinen klaanikissa saavuttaa. Kotikisut - kuten sinä - ovat vain tyhjiä, kaksijalkojen hoivaamia lällyjä, jotka eivät voi koskaan haistaa tuulessa oikean riistan ja vapauden tuoksua!" Pöllötassu naukui tyynesti.
"Runollista, mutta anteeksi vain, en voi sietää runoja! Nyt saat kärsiä, saastasuo!" Hohtotassu naukui syöksyessään salamana Pöllötassun jalkoja kohti. Pöllötassu ennätti näykätä Hohtotassun korvaa, mutta se ei naaras haitannut hiirenpapanan vertaa! Hän tarttui hampaillaan Pöllötassun jalkaa, ja alkoi paiskata kollia maahan. Muut oppilaat katselivat touhua kauhuissaan, kunnes Arpitähti syöksyi mittelön keskelle ja potkaisi Hohtotassua, jolloin Pöllötassu lensi pois hänen otteestaan.
"Etkö usko mitään!? Taistelut klaanitoveriasi vastaan, ja vieläpä minun oppilastani, ja täysin merkityksettömästä syystä! Valitettavasti Pöllötassu ei pääse kokoontumiseen, oletko nyt tyytyväinen!?" Arpitähti sähisi. Hohtotassu kumarteli ympärilleen, ja Arpitähti huitaisi Hohtotassun poskea käpälällään.
"Ole onnellinne, että pääset kokoontumiseen!" Arpitähti sähähti ja lähti viemään Pöllötassua parantajan pesälle. Arpitähti ja Nuhanenä juttelivat jotain kaksistaan, eikä Hohtotassu kuullut mitä. Sitten Nuhanenä nyökkäsi ja kantoi Pöllötassun pesänsä varjoihin. Silloin Arpitähti naukuaisi, ja klaani lähti juoksemaan ulos leiristä, ja kohti nelipuuta! Klaani juoksi metsissä, ja Hohtotassu huomasi kahden muun Varjoklaanin oppilan päässeen mukaan kokoontumiseen, - Graniittitassun ja Risatassun. >Tästä tulee luultavasti hyvä kokoontuminen!< Hohtotassu ajatteli laukatessaan muitten mukana.

"SEIS!!" Arpitähti huusi ja klaani pysähtyi. Kaikki kääntyivät katsomaan nelipuun laaksoa, jossa olisvat jo Joki-, Myrsky-, ja Tuuliklaanin kissat. Arpitähti antoi merkin hännällään ja Varjoklaanin kissat lähtivät laskeutumaan alas rinnettä - tietysti Hohtotassu etunenässä! Naaras oli kirinyt eteen, ja esitti klaanin päällikköä.
"Hohtotassu, mitä sinä teet?" Arpitähti sihisi hampaittensa välistä oppilaalle.
"Mitä, enkö muka saisi olla edessä, kun kerran olen metsän kaunein kissa?" Hohtotassu naukui ja pujahti heti kissan joukon sekaan, etsimään Jääkatsetta. >Voi tuota oppilasta!< Arpitähti ajatteli loikatessaan suurkivelle, ja julisteassaan kokouksen avatuksi.

"Hei Jääkatse!" Hohtotassu naukui valkoisella soturille ja kosketti tämän kounoa omallaan.
"Hei vain Hohtotassu!" soturi vastasi tervehdykseen ja vielä nuolaisi Hohtotassun poskea.
"Mikä Varjoklaania viivytti niin paljon?" Jääkatse naukui ystävällisesti.
"Eräs Pöllötassu. Hän hyökköäsi kimppuuni, kun vähän pilailin... ," Hohtotassu naukui välinpitämöttömänä.
"Hohtotassu kyllä varasti hänen jäniksensä!" Korpinsulka pisti väliin tassutellessaan kaksikon ohitse.
"Ole sinä hiirenpapana hiljaa! Yritämme K-E-S-T-U-L-L-A! Keskustella!" Hohtotassu sähähti ivallisesti Korpinsulalle. Soturi mulkais oppilasta mutta jatkoi omia puuhiaan.
"Hohtotassu, mitäpä jos... ," Jääkatse takelteli.
"Niin mitä?" Hohtotasu kummasteli.
"Jos menisimme suurkiven taakse. Siellä kukaan ei huomaa meitä!" Jääkatse kuiskasi ja nuolaisi Hohtotassun korvaa.
"Tietysti mennän!" Hohtotassu nau'ahti ja kissat hiipivät suurkiven taakse.
"Täällä voimme puhua rauhassa," Hohtotassu naukui.
"Nii-in!" Jääkatse vastasi. Kissat alkoivat sukia toisiaan. Molemmat tiesivät, että se oli väärin, mutta minkäs teet, kun on rakastunut? >Jääkatseen rinta on niin lihaksikas, ja turkki on kuin untuva... Vaikka minua ei nukutakkaan, on silti pakko... , pakko ottaa edes pienet torkut.< Hohtotassu ajatteli, ja nukahti samantien, tuntien Jääkatseen ruumiin lämmin ja huumaavan tuoksun unessankin...

/Jännää jatkoa seuraa... ;D\

Vastaus:

Rakkautta ilmassa?? :D Tottakai on! 21 kp:ta!
~Mustis

Nimi: Hohtotassu

14.09.2012 19:43
2. Luku

Mustamuratti

"Kukas se sinä luulet olevasi?!" musta kolli sähähti pisteliäästi.
"Kukakohan?! Hohtotassu, ja voin vaikka tappaa sinut, jos et käyttäytdy tarpeeksi kunnioittavasti, ketunläjä!" hopeanharmaa raidallinen oppilas sähäti.
"Heh! Sinäkö tappaisit minut?! Oppilas, joka putsaa vangin sammalia! Kaikkea sitä näkee, kun vanhaksi elää!" kolli naukui ivallisesti.
>Hän haastaa tahallaan riitaa!< Hohtotassu ajatteli, mutta loikkasi raivoissaan luopion kimppuun. Mustamuratti onnistui raapaisemaan naaras otsasta, ennen kuin ääni keskeytti kahden kissan nujakan:
"Hohtotassu, lopeta! Vaikka Mustamuratti onkin Varjoklaanin vanki, sinulla ei ole oikeutta vahingoittaa häntä!" Tammiturkki, Hohtotassun mestari, naukui ja mulkaisi oppilastaan ja Varjoklaanin kiinni ottamaa vankia, Mustamurattia, joka oli aikaisemmin ollut Varjoklaanin parantaja, ainakin Nuhanenän muistin mukaan.
"Olette kyllä kaksi riitapukaria! Rauhoittukaa välillä!" Tammiturkki torui. Hohtotassu tuhahti.
"Minä rauhoitun kun minua huvittaa!" naaras naukui ylimielisesti ja nakkeli niskojaan.
"Taas tuo sama vanha virsi! Etkö keksi parempaa?!" Tammiturkki naukui ja huitaisi Hohtotassu leikillisesti. Käpälä osui Hohtotassua otsaan, ja siitäkös naaras raivoistui! Hän loikkasi raivoissaan mestarinsa kimppuun ja kaksikko lensi pois vangin pesästä. He kierivät leirin aukiolla, ja kaikki paikalla olevat kissat käänsivät kummastuneet katseensa heihin! Tammiturkki yritti turhaan irrottaa Hohtotassu vatsa karvoistaan, sillä naaras olis pureutunut syvälle lihaan kynsin ja hampain! Silloin auun syöksy Tiikerisydän! (Keskin itse!^^) Hän tarttui Hohtotassu niskasta ja alkoi ravistella oppilasta irti Tammiturkin vastasta!
"Au!" Tammiturkki huusi, sillä Hohtotassu hangoitteli kaikin voimin vastaan. Silloin suurkiveltä kuului huuto:
"HOHTOTASSU, IRROTA TAMMITURKISTA!" Kaikki aukiolla olevat kissat katsahtivat Arpitähteä, joka ylväänä seisoi suurkiven huipulla.
"Hohtotassu, tule pesääni!" päällikkö käski rauhallisella äänelllä ja loikkasi alas suurkiveltä. Sanaakaan sanomatta kolli käveli pesäänsä, ja Hohtotassu lähti seuraamaan klaaninsa päällikköä pesään. Hohtotassun siirsi kanervavat syrjään astuessaan hämärään pesään, ja istahti sammalien päälle kuin mitään ei olisi tapahtunut milloinkaan.
"Hohtotassu, miksi loikkasit mestarisi Tammiturkin kimppuun?" Arpitähti naukui.
"Mitä sitten? Kollia ansaitsi sen!" oppilas protestoi.
"Tuo EI ole mikään selitys! MIKSI hyökkäsit Tammiturkin kimppun?! Kakista ulos!" arpitähti jatkoi herkeämättä.
"Tammiturkki lyö minua otsaan!" oppilas naukui lopulta.
"Luulen, että Tammiturkki "löi" sinua vain leikillään, ei Tammiturkki nyt ketään klaanitoveria löisi tosissaan!" päällikkö naukui, ja siristi silmiään.
"Hän löi minua!" Hohtotassu huusi kiukkuisena.
"Olen alkanut kyllästyä sinuun! Häivy jonnekin tekemän jotain järkevää!" päällikkö naukui, ja raapaisi Hohtotassua lapaan. Naaras kiljahti ja sivalsi Arpitähden kuonoa salaman nopeasti. Sitten naaras pinkoi vielä nopeammin pois päällikön pesästä. Hänen perästään kuului vain Arpitähden raivonhuuto, kun kanerva "verho" heilahti hänen perässään. Kissat kääntyivät katsomaan leirin ulkopuolelle pinkovaa Hohtotassua, ja kummastuovat vielä enemmän kun Arpitähti juoksi ulos pesästä kuono verta valuen.
"OTTAKAA HOHTOTASSU KIINNI!!" Arpitähti huuvi, mutta ennen kuin kukaan ehti tehdä mitään, Hohtotassu oli jo leirin ulkopuolella. Oppilas pinkoi metsässä tuhatta ja sataa, kunnes kompastui maan alta pistävään jalavan juureen.
"AI HIIRENPAPANA!" oppilas karjaisi kaatuessaan. Hän katsahti atkajalkaansa, jossa oli pieni naarmu. "Ai ai!" hän sähisi vielä nuoleskellessaan takejalkaansa. Pian naaras kuitenkin häristi korviaan. >Toinen kissa, kuuluu ääniä!< hän ajatteli ja pujahti kuin hiiri lähellä olevan onton kannon sisään. Oppilas kurkki puunrungon ulkopuolelle, ja huomasi pian raidallisen, tiilin punaisen turkin, ja valkoiset tassut. Paikalle tuli mysö toinen, tumman ruskea kolli, jolla oli valkoita raitoja ja valkoinen maha + rinta. >Ompa tuttu tuoksu... Ei se ainakaan Varjoklaani ole... , jotain muuta...< naaras tuumi. Silloin hänen silmänsä revähtivät ammolleen! >Veljeni!< hän ajatteli ja ryömi ulos rungosta.
"Hei Flair!" tiilin punainen kolli naukui ystävällisesti.
"Mikä Flair, olen nykyään Hohtotassu!" Hohtotasus naukui ylpeästi ja kohotti aavistuksen verran kuonoaan. (Flair, englanniksi hohto.) Nuoret kolli vilkaisivat pikaisesti toisiaan.
"Ok, mutta meillä oli muutakin asiaa kuin pelkkä rupattelu tuokio mielessä!" tumman ruskea kolli selitti.
"No mitä Thunder?" Hohtotassu kysyi ja kumartui lähemmäs. (Thunder, on suomeksi ukkonen.)
"Missä Stone muuten on?" oppilas kysäisi pikaisesti. Thunder pudisti päätään. (Stone, suomeksi kivi.)
"Hän ei päässyt tulemaan, veljemme on sairas!" punaruskea kolli naukui surullisena. Hohtotassu painoi päänsä surullisena.
"Ei, ei ja vielä kerran ei!" oppilas naukui, ja hänen silmässään vierähti kyynel.
"Brick, kerro lisää Stonesta, pyydän!" Hohtotassu naukui hädissään, ja kääntyi punaruskean raidallisen kollin puoleen. (Brick, suomeksi tiili.)
"Hän, hän yskää koko ajan! En tiedä miksi!?" Brick kertoi hädissään. Hohtotassu näytti miettivän hetken jotain, kunnes hihkaisi:
"Tiedän, kuinka saamma Stonen taas terveeksi! Seuratkaa minua!" Hohtotassu naukui ja kolmikko katosi saniaistiheikön joukkoon.

Kome kissaa istui ukkospolun reunalla.
"NYT!" hopeaharmaa raidallinen naaras huudahti ja kaikki kissat lähtivät juoksemaan vinhaa vaihtua ukkospolun toiselle puolelle. Lähistöltä kuului hirviön jyrinää, mutta viimme hetkellä kolmikko ehti toiselle puolelle.
"Olemme nyt Myrskyklaanin reviirillä, joten älkää metelöikö ja yrittäkää piilotella ja peittää tuoksunne," Hohtotassu selitti veljilleen. Molemmat kissat nyökkäsivät, ja sitten kolmikko lähti matkaan. Hohtotassu pujahti saniaisten joukkoon ja loikkasi sieltä ulos nopeasti. Silloin naaraan silmät lasittuivat. Hän seisoi valkoisen kollin edessä, ja heidän kounonsa koskettivat toisiaan. Kolin jäänsiniset silmät olivat kauniit, ja kolli olis lihaksikas ja komea.
"Ööö... ," kolli sopersi.
"MYRSKYKLAANILAINEN!" Thunder huudahti ja loikkasi kohti valkoista kollia. Thunder sivalsi kolli korvaan, ja siihen tuli pieni lovi.
"Thunder, lopeta!" Hohtotassu huudahti ja tönäisi veljensä kauemmas. Thunder mulkaisi Hohtotassua, mutta oppilas ei välittänyt.
"Olen Hohtotassua, kuka sinä olet? Minulla on todella tärkeää tekemistä täällä!" Hohtotassu selitti ja valkoinen kolli nyökkäsi.
"Olen Jääkatse, ja voin auttaa sinua ja ystäviäsi," valkoinen Myrskyklaanilainen esittäytyi.
"Kiitos, he ovat kyllä veljiäni, mutta ethän sinä sitä voinut tietää... ," Hohtotassu naukui, ka kissat lähtivät matkaan.

"Tämä yrtti auttaa yskään," Jääkatse mutisi hampaittensa välistä kun kanniskeli kissanminttua Hohtotassun luokse.
"Kiitos Jääkatse!" Hohtotassu naukuu ja nuolaisee Jääkatseen poskea. Soturi punastui korvanpäitä myöten, ja neljä kissaa lähtivät kävelemään ukkospolkua kohti.

Kolme kissaa pysähtyivät nelipuulla. Jääkatse oli lähtenyt jo paljon aikaisemmin, ja enää olivat jäljellä Hohtotassu, Thunder ja Brick.
"Ottakaa kissanminttu ja lähtekää takaisin kaksijalkalaan," Hohtotassu käski ja lähti juoksemaan pois nelipuulta edes katsomatta, mitä Thunder ja Brick tekisivät. Pian naaras viiletti jo ukkospolulla asti. Ällöttävä katku täytti naaraan sieraimet, mutta hän ei aikonut palata nelipuulle. Silloin naaras muisti ukkospolun alla kulkevat tunnelit, joita pitkin Varjoklaanin kissat saapuivat kokoontumisiin. Naaras kiiruhti sinne, ja kohta hän taivaslsi pimeässä, vain viiksiensä ja näkönsä ohjaamana. >Täällä näkee tuskin mitään...< Hohtotassu ajatteliu, mutta ennemmin kuin pian hän näki valon, ja loikkasi takaisin valoiseen maailmaan. >Toivottavasti Arpitähti ei ole minulle kovinkaan vihainen...< Hohtotassu ajatteli talsiessaan leiria kohti. Pian naaras pujahti kanervatunnelista sisään, ja pian hän pujahti oppilaidenpesään, sillä halusi välttää liian huomion. Pian Hohtotassu nukahti raskaan päivän vuoksi, ja hän näki unia Stonesta, Brickstä, Thunderista ja Torasta. (Tora: Hohtotassun neljäs veli, vaikka ei tarinassa nimeä mainitakkaan.)

Vastaus:

:D 26 kp:ta!
~Korppi

Nimi: Kultakukka

14.09.2012 18:24
/Jatkuu.../

"Tässä on ne Unikon siemenet, Tuhkamarja."
"Voi kiitos." Hän vastasi
>No mitä köhän veljeni pomottajan päässä nyt liikkuu?<
"TIPPATASSU!"
>Voi ei...<
"Missä olet ollut?" sanoi Jääkatse.
"Mitä nyt?"
"Missä olit?" hän jankutti.
"PUUSSA!"
"Puussa?" hän kysyi hämmästyneenä
"Niin mäyrähän ei osaa lentää!"
"Mäyrä? Olet tainnut saada päähäsi jotain tyhmää!" Hän pilkkasi.
"Olet yksikin hiirenaivo!"
"Miten niin!" hän huusi.
"Lähden hakemaan lisää voikukkia" mutisin.
Kun olin metsässä huomasin että joku jäljitti minua, mutta en huomannut kuka. Keräsin voikukkia ja sitten... joku hyökkäsi päälleni.
"Noin viempäs sinut leiriin!" Veljeni
*Rimpuilin*
"Päästä irti!"
"Miksi muka!?" hän kysyi ivallisesti.
"Koska... koska, voin kertoa päällikölle että olet pihkassa siihen Hohtotassuun!"
"Mitä sinä höpiset!" Hän sanoi
"No en ole sokea kokoontumisten aikana, olen seurannut sinua! Ja sitä paitsi olen seurannut vapaa ajallani sinua, menet heti Hohtotassun luo!"
"Et kyllä uskalla kertoa!" Hän sanoi.
"En kerrokkaan..."
>Huh< ajatteli Jääkatse
"Jos... lasket minut alas!"

/ajattelin jättää sen jännään kohtaan koska jatkan sitä ja aikani ei riitä pidempään/


Vastaus:

:) 7kp:ta! :)
~Mustis

Nimi: Pihlajapilvi

14.09.2012 15:13
tassuttelimme Kaarnakasvon luo.
"Ajoimme kulkukissan tiehensä reviiriltämme!"
"Kuulin ja saitte ilmeisesti ylimääräisiä kehujakin."
"JOO! ja itse pitkätähdeltä!"
"olkaa ylpeitä itsestänne, mutta menkää nyt lepäämään."
Näin unta. Unessani vieras kissa tassutteli luokseni ja sanoi
"Olen Tuuliklaanin entinen parantaja. Ja ohjastan sinua niin kauan kunnes sinusta tulee oikea parantaja ja Kaarnakasvo aloitta tähtiklaanissa sinun ohjastamisen. Minä auta sinua kipeissä kysymyksissä ja annan enteitä."
"Kuka olet?" Kissa alkoi jo haihtua pois.
"hei odota! ÄLÄ MENE!" Näky katosi ja minä heräsin.
huohotin ja Herätin mustikkatassun.
"mmmmhhmm. Anna minun nukkua."
"HERÄÄÄÄ!! MAUUUUU!"
"Hei älä mau´u korvaani, herään herään."
" mennään nummelle"
"hyvä on" *tassuttelimme nummelle ja sitten näin kissan haamun puussa!
"KATSO! MUSIKKATASSU KATSO!"
"niin. Saarnipuu mitä ihmeellistä siinä on?"
"etkö näe?"
"en."
"ai." kissa sanoi
"vain sinä näet minut."
"Kerro jo kuka olet!" näky haihtui pois.
"Menetitkö jo muistisikin? Minä tässä Mustikkatassu!"
*mutisee paheksuntansa. Jatkoimme nelipuulle asti ja käännyimme sieltä kohti leiriä.
Pian olimmekin jo leirissä ja tassuttelin Kaarnakasvon luo.
>Kertoisinko kissasta?<
"Niin Lumitassu?"
"ömm.... tuota kissa ilmestyi minulle unessa ja puhui minulle. ja myöhemmin hän istui saarnipuun oksalla mutta Mustikka tassu ei nähnyt häntä."
"olet saanut ensimmäisen enteesi. tai sitten se oli ensimmäinen näkysi, mikäli kissa jonka näit ei puhunut tulevaisuudesta."
"ooh! Onko se merkki siitä että minusta on kehittymässä oikea parantaja?"
"Mahdollisesti. Mutta menehän nyt tekemään omia juttujasi."

jatkuu...

//piti lähteä piakkoin kuvataidekouluun joten en ehtinyt tehdä pidempää, pahoittelen. :)//

Vastaus:

7kp:ta!!! ::D <----nelisilmähirviö! XD
~Korppi

Nimi: Kultakukka

13.09.2012 15:45
/Jatkoa/

Kun olin erottanut Sormustinkukan siemenet ja Unikon siemenet, lädimme yhdessä mestarini Tuhkamarjan kanssa kohti leiriä. Kunnes kuului...
"Tuhkamarja, Tuhkamarja..." se kuului Pilkkuhännälle. Menimme niin nopeasti kuin voimme leiriin...
"Niveliäni särkee" Pilkkuhäntä valitti.
"Tippatassu, Tuo UNIKON SIEMENIÄ ÄLÄKÄ SEKOITA NIITÄ SORMUSTIN KUKAN SIEMENIIN! SINUN PITÄISI TUNNISTAA! Tuhkamarja käski
Minä juoksin niin kovaa kuin pääsin rampajalalla.
*Emmin*
>Kumpi se on minun pitäisi tunnistaa!<
"TIPPATASSU! TULE JO!" Tuhkamarja huusi.
>Toivottavasti se on tämä!<
"Onhan tämä oikea!?" Kysyin
"Katsotaan... Kyllä nämä ovat unikon siemeniä!" Tuhkamarja sanoi
"Ja sitä paitsi sinun pitäisi kyllä tunnistaa se ilman minun vastausta." Hän jatkoi.
>Huh, onneksi ne olivat oikeat.<
>Mitä hän oikeen ajatteli! Hänen pitäisi tunnistaa ne kuin vettä vaan< Tuhkamarja ajatteli
"Voinko syödä kohta, Tuhkamarja?"
Mitään ei kuulunut...
"Tuhkamarja!"
"Mitä? Ei tarvitse huutaa en ole kuuro!" hän vastasi
"Vähän kyllä vaikuttaa siltä!" huusin.
"No niin mitä sinulla oli asiaa?" hän kysyi
"Voinko syödä nyt?"
"Kyllä toisitko minullekkin?"
En ehtinyt vastata kunnes...
"Toin teille jäniksen"
"Kiitos Vatukkatassu" Tuhkamarja sanoi
*söivät*
"Lähtisitkö hakemaan Unikon siemeniä, Tippatassu?
"Selvä" vastasin Tuhkamarjalle.
>Hän luottaa minuun!< *ylpeä*
*Tassuttelee kohti piikki herne tunnelia*
Hetken päästä...
>Täältä me lyösimme Unikon siemenet, mikä tuo lyöhkä on?" *nuuhkaisee*
>Mäyrä!Mitä se täällä tekee luulin niitä yöeläimiksi!< *Katsoo ympärilleen*
>Täällä ei näy paljoa puita! Joudun siis juosta!<
*Juosee ja katsoo taakseen*
>Mäyrä seuraa minua! Tuolla on puu!<
*Kiipeää puuhun* Sillä välin leirissä...
"Mustatähti, Mustatähti! Tippatassu on kadonnut!" Tuhkamarja huusi.
"Lähetän partion etsimään häntä." Mustatähti vastasi
"Ruskohäntä, Kultakukka ja Hallaturkki, menkää etsimään Tippatassu! Nyt!
kohta piakkoin...
"Tippatassu tule alas sieltä puusta! Mikä sinut sinne ajoi?" se oli Ruskohäntä.
"Tulen ja se oli Mäyrä!"
"Mäyrä?!" Ruskohäntä toisti
"Mäyrä se oli!" Tippatassu intti.
"Mutta nyt jos sallitte minä käyn hakemassa niitä Unikon siemeniä." Tippatassu sanoi tyynesti.
Tuota pikaa leirissä...
"Tulimme! Ja Tippatassu lyötyi!" Ruskohäntä ilmoitti
"Hyvä ja Tippatassu mikset tullut aikaisemmin huolestutit meidät kaikki?" Mustatähti kysyi vaativasti
"Mäyrä ajoi minut puuhun!" Tippatassu sanoi
"Selvä, no käskempä partion olla valppaana." Mustatähti sanoi.

/Jatkan tätä tarinaa joskus tuonnenpana/

Vastaus:

Hyvä! Saat 19 kp:ta! :D
~Mustis

Nimi: Pihlajapilvi

13.09.2012 15:20
"Kaarnakasvo, mitä me leirissä tänään teemme?"
"Tänään sinä saatkin koettaa irrottaa klaaninvanhimmilta punkkeja hiirensapella."
"Hyvä on. Haen hiiren sapen ja lähden klaaninvanhimpien luo."
Hyvä pese tassusi vedessä sen jälkeen." *Tassuttelin hakemaan hiirensapen. sitten lähdin kohti klaaninvanhimpien pesää.
"Onko täällä punkeista kärsiviä kissoja?"
"Onpa hyvinkin aloita minusta." Yksi vanhuksista sanoi.
"Selvä" *Ottaa hiirensapellakostutetun sammaltukon ja alkaa etsiä punkkeja. Ihan juuri olen valmis.
"Huh voit nyt liikkua."
"Selvä" vanhus vastasi.
"onko muilla punkkeja?"
"Ei" Kuoro vastasi.
"selvä on menen pesemään tassuni."
*tassuttelin purolle pesemään tassuni ja sitten kaarnakasvon luo.
"Olen valmis kaarnakasvo"
"henoa mene sitten tekemään sitä mitä oppilaat nyt yleensä tekevätkään."
*Lähdin tassutteleaan kohti muita oppilaita. Ainoa oppilam Lumitassun lisäksi oli mustikkatassu joten hän oli Lumitassun paras ystävä.
"Hei!"
"Hei! Lumis. joko teit tehtäväsi tältä erää?""Minä tein, lähdetäänkö yhdessä metsälle?"
"Sopii!" Vastasin innokkaana. *Tassuttelimme leirin sisäänkäynnistä ulos.
"Katso marjoja!"
mustikkatassu juoksi kohti marjakuusta.
"EEI!" *Lähdin pinkomaan mustikkatassun perään niin kovaa kuin pääsin. ja sitten loikkasin ja puskin Mustikkatassun pois pensaan luota.
"Älä koske niihin! Marjat ovat myrkyllisiä yksi voi tappaa."
"Huh hyvä että olit mukana jatketaan matkaa."
"Juu sopii." *Tassuttelimme Jonkin matkaa kunnes mustikkatassu pysähtyi.
"mikä on?"
"Haistele." *Nuuhkii ilmaa. Samassa heidän kimppuunsa syöksyi suuri kolli, ilmeisesti kulkukissa hajustapäätellen.
"Ääk!"
"Shhhhhhhhh!!!!" mustikkatassu sähisi. ja loikkasi kollin kimppuun. Taistelu näytti hurjalta ja minä sen kuin katsoin vierestä.
>Nyt riittää!< *Loikkasin kamppailuun mukaan. Nyt tajusin mitä minä tekisin jos olisin soturioppilas. Olin nyt varma siitä että minun kohtaloni oli olla parantaja oppilas. minä purin kollin jalkaa ja mustikkatassu oli kollin selässä.
"Tee näin!" mustikkatassu huikkasi. Hän keinautti itsensä roikkumaan kollin kylkeen ja siitä hän yltti vatsaan potkimaan. kolli rääkäisi ja riuhtoi vimmatusti. Mustikkatassu pudottautui tassuilleen ja kamppasi kollin. Minä loikkasin kollin kylkeen ja ja potkin kollin vatsaa. Kolli nousi ja läimäisi minut puskaan. mustikkatassukatsoi kollia silmästä silmään. Ja loikkasi kollin tassuja kohti mutta kolli tiesi mitä tämä yritti. kolli läimäisi mustikkatassunkin pusikkoon mutt kuin sanattmasta käskystä me molemmat loikkasivat yhtä aikaa kollin kylkeen. kolli kellahti kyljelleen ja me raavimme kollin vatsaa kolli nousi ja ravisteli opplaat pois.
"Shhhhhhh!" Sähisimme yhdessä kollille ja kolli tajusi lähteä pois. Kolli juoksi pensaaseen ja ja mustikkatassu lähti perään kunnes jähmettyi paikalleen kulessaan
"Seis. Taistelitte hienosti, myös sinä Lumitassu ja nyt Lumitassu sinä saat näyttää mustikkatassulle miten parannetaan haavat.
"Kiitos." vastasimme yhteen ääneen. ja Mustikkatassu tassutteli lumitassun ja itse Pitkätähden partioineen luo.
"Nyt me jatkamme partiota ja hoida sinä haavat Lumitassu, Mustikkatassu taistelit todella urheasti."
"Selvä on." vastasin.
"Selvä kiitos pitkätähti."

Vastaus:

Hienoa! Saat 20 kp:ta!
~Korppi

Nimi: Siniturkki

12.09.2012 20:50
Jatkoa.....

Sinitassu heräsi siihen kun joku töykki häntä.
"Onko jo ilta?" Sinitassu kysyi.
"On ja nyt pitäisi lähteä hakemaan sitä kissan minttua jos muistat?"Mutaturkki sanoi lempeästi. Sinitassu nousi sammal vuoteeltaan ja ravisteli samettisesta turkistaan loput sammaleen rippeet pois.
"Lähdetään vaikka heti!"Sinitassi sanoi.
He tassuttelivat yhdessä kaksijalkojen leirin lähelle ja sitten Mutaturkki sanoi:
"Nyt hiivi niin hyvin kuin osaat tiedän ettei sinua ole opetettu ,mutta yritä parhaasi"
"Selvä Mutaturkki" He hiipivät kaksijalkojen leirin laidalle ,missä oli kissan minttu mätäs.
"Otetaan niin paljon kuin suuhun mahtuu ,jotta ei tarvitse tulla ihan heti takaisin"Mutaturkki kuiskasi.
"Selvä"Sinitassu vastasi
kun he olivat ottaneet kissan minttua tarpeeksi he palasivat takaisin leiriin, hyvillä mielin onnistuneesta yrtin haku reissusta.
Kun he olivat saapuneet leiriin kaikki valmistautuivat nukkunaan menoon.
he tassuttelivat parantajan pesälle.
*He laskevat kantamuksensa yrttivarastoon.*
"Mennään nyt nukkumaan, tämä lepo on ansaittu."Mutaturkki sanoi ja nuolaisi Sinitassun päälakea.
"Mennään vain!"Sinitassu vastasi.
*Sinitassu haukotteli ja kääveli kehää sammalpedillään.*
Kun sammalvuode oli tarpeeksi pehmeä hän käpertyi siihen ja vaipui syvään uneen.

//Ei ollut mikään maailmän pisin tarinaksi mutta se oli sentään jatkoa edelliseen ;) //

Vastaus:

Hyvä! 5 kp:ta!
~Mustis

Nimi: Hohtotassu

12.09.2012 20:39
1. Luku

Hohtotassu ja Tammiturkki

Hopeanharmaa mustaraidallinen naaras juoksee metsässä. Hän loikkaa kaatuneen puunrungon yli ja jatkaa juoksemistaan. Kuin naarasta seuraisi joku... , joku, jonka takia hänen on pakko juosta kuin tuli hännän alla. Pian naaras pysähtyy ja vilkaisee salamanopeasti ympärilleen. Jahtaajaa ei näy... Mutta ilmeisesti naaras ei aio jäädä vain seisoskelemaan kuin mikäkin järkensä menettänyt jänis! Hän kiipeää lähellä olevaan suureen tammeen, ja pörhistää häntä karvansa läheisimmälle oksalle päästyään. Naaras tuijottaa herkeämättä alas maahan, ja pian hänen käytökselleen löytyy selitys: puun alle astelee suuri, ruskea raidallinen kolli. Kolli vaikuttaa etsivän jotain, vilkuilee ympärilleen ja huhuilee jatkuvasti: "Hohtotassu, Hohtotassu! Meillä ei ole kokopäivää aikaa! Tule jo esiin!" Pian oksalla olevan naaraan käytös muuttuu. Hän paljastaa kyntensä ja heilauttaa pari kertaa häntäänsä, kunnes loikkaa oksalta alas - suoraan raidallisen kollin niskaan! Kaksikko paina hetken maassa, kunnes hopeanharmaa nuori naaras painoi harmaan kollin maata vasten. "HOHTOTASSU, POIS PÄÄLTÄNI SENKIN MÖYKKY!!" ruskea kolli karjuu naaraalle. Hohtotassun karvat nousevat pystyyn ja hän hypähtää sirosti pois mestarinsa päältä. "Älä nyt suutu Tammiturkki! Se oli vain leikkiä!" Hohtotassu mouruaa. "Jos se oli leikkiä, niin ei ainakaan hauskaa leikkiä! Arvaa kaksi kertaa olisiko sinusta kivaa että minä vain loikkaisin päällesi kuin mikäkin, mikäkin möhkäle!" Tammiturkki sihisee vihaisena. "No, ensinnäkin, minulle EI saa tehdä mitään sellaista, sillä olen paljon arvokkaampi ja hienotunteisempi kuin sinun kaltaiset klaanirotat! Ja toisekseen, huomaisin tulosi vaikka silmät kiinni, mölinäsi kuuluu Jokiklaanin asti! Metsästätkö vain kuuroja hiiriä?" Hohtotassu naukui kuin Tammiturkki olisi ollut vain pikku pentu jolle pitää selittää kaikki erikseen ja kärsivällisesti ja nakkeli niskojaan ylimielisesti. Tammiturkin niskakarvat nousivat pystyyn raivosta. "Anteeksi vain, mutta sinäkin olet sellainen 'klaanirotta'! Ja vastaus toiseen: minä sentään OSAAN metsästää, sinä et saisi kiinni edes rampaa kilpikonnaa!" Tammiturkki naukui pisteliäästi. Hohtotassu vain tuhahti ja nakkeli niskojaan, kuin ei olisi kuullut koko juttua. Sitten hän livahti alus kasvillisuuden joukkoon. >Mitä minä oikein teen tuon oppilaan kanssa?< Tammiturkki ajatteli epätoivoisena ja lähti seuraamaan oppilastaan. Hohtotassu marssi kiukkuisena metsässä. >Että se rotanpapana kehtaa!?< naaras ajatteli. Pian hän kuitenkin pysähtyi. >Hmm… Mikäs täällä tuoksuukaan? Jänis!< naaras ajatteli ja heittäytyi vaanimisasentoon. >Nyt se Tammiturkki saa nähdä kuka ne rammat kilpikonnat metsästääkään!< Hohtotassu ajatteli vahingoniloinen virne kasvoillaan. Oppilas hiipi hetken vielä saniaisia kohti, kunnes huomasi suuren, pulskan jäniksen nakertavan ruohonkortta parin hännänmitan päässä. Hohtotassu tarkisti tuulen suunnan. <Hyvä, olen tuulen alapuolella!< naaras ajatteli ja alkoi hiipimään jänistä kohti. >Enää pari hiirenmittaa!< Hohtotassu ajatteli ennen kuin loikkasi tyytyväisen näköisenä jänistä kohti. Mutta ei! Hohtotassu sai vain vähän kiinni jäniksen takajalasta, eikä saanut päivällisensä kuin hieman horjahtamaan. Pian jänis viilettikin jo kaukana, eikä sen jahtaamisesta olisi ollut enää mitään hyötyä! Hohtotassu alkoi kihistä raivosta! Hän alkoi mouruamaan valtavasti ja loikkasi vielä läheisen kiven päälle, jotta ääni kuuluisi pitemmälle. Äänessä ei ollut sanoja, se oli vain jotain ihmeen höpötystä. Juuri silloin Tammiturkki pujahti saniaisten lävitse Hohtotassun luokse. ”Mitä sinä huudat! Säikytät kaiken riistan täältä Jokiklaanin leiriin asti! Lopeta!” soturi karjui. Hohtotassu vilkaisi kylmästi mestariaan. ”Minä lopetan sitten kun MINUA huvittaa!” naaras naukui ivallisesti ja hän piti silmiään kiinni kuin olisi ollut joku päällikkö Hohtotähti! ”Lopeta nyt tuo! Et ole mikään päällikkö, vaan typerä, rasittava ketunläjä!” Tammiturkki karjui ja nappasi oppilastaan niskavilloista. ”Sinulla on paljon selittämistä Arpitähdelle!” soturi naukui hapaittensa välistä. Hohtotassu rimpuili kuin viimeistä päivää! Tammiturkilla oli täysi työ pitää hänet hampaissaan, vaikka Hohtotassu oli oppilaaksi aika pienikokoinen. Kuitenkin Hohtotassu oli kasvanut, eikä enää ollut se pieni karvapallo, joka makasi Hallaunikon vieressä imemässä maitoa. Ehei! Hohtotassu oli jo aikamoinen oppilas, monen soturin veroinen jopa. Mutta silti Tammiturkki sai pidettyä oppilaansa hampaittensa välissä. Kun Hohtotassu huomasi rimpuilemisen turhaksi, hän alkoi mouruamaan! ”Mitä sinä siinä huudat kuin haavoittunut jänis!?” Tammiturkki ärähti. Hohtotassu vaikeni hetkeksi ja mulkaisi murhaavasti mestariaan. Sitten oppilas jatkoi. Kaksikko oli jo melkein leirin vieressä, ja Tammiturkki huokaisi helpotuksesta. Mutta molempien kissojen epäonneksi partio sattui pysäyttämään heidät. Partion johdossa oli Järkäle niminen suuri kolli, jonka mieli puuhaa oli kiusata Tammiturkkia ja tämän oppilasta Hohtotassua. ”Mitäs se Tammiturkki oppilastaan kanniskelee?” Järkäle naukui ivallisesti. ”Onko Hohtotassu kenties saanut vesikauhun? Kuulin, että oppilaasi pelästyi nähtyään leirissä vesilammikon!” Järkäle jatkoi, ja Ruosteturkki, Suokynsi ja Salamatuli räkättivät naurusta kuin varikset! Silloin Hohtotassun sappi kiehui yli! Hän onnistui jotenkuten rimpuilemaan irti mestarinsa, Tammiturkin otteesta. Naaras loikkasi nauravaa Järkälettä kohti, ja sivalsi kollin kuonoon suuren, verta valuvan arven! ”Mi- mitäh?!” Järkäle takeltelee epäuskoisena kuono verestä punaisena. ”Haluatko toisenkin?” Hohtotassu sähähtää haastavasti, korvat luimussa. Järkäle luimistaa korvansa ja hänen kurkustaan kumpuaa murinaa. Hohtotassu heilauttaa pari kertaa häntäänsä, kunnes loikkaa kohti Järkälettä. Soturi väistää ja potkaisee Hohtotassua, mutta ei osu oppilaaseen. Sitten on Järkäleen vuoro hyökätä! Soturi loikkaa kohti Hohtotassua, mutta oppilas ”sukeltaa” soturin ali ja loikkaa tämän mahaan kiinni. Järkäle huitaisi Hohtotassua otsasta, ja oppilas irrotti otteensa. Kissat seisoivat hetken erillään kunnes Hohtotassu juoksi puuhun. ”Alkoiko oppilasta pelottaa!? Juostaan sitten heti mamman syliin!” Järkäle karjui ivallisesti. Hohtotassu oli jo melkein ala oksalla, ja loikkasi suoraan Järkälettä kohti! Järkäle avasi suunsa ammolleen, sillä kolli oli varma voitostaan. ”Heh! Lennät suoraan minun suuhuni!” Järkäle naukui ivallisesti. Mutta Järkäle oli väärässä! Juuri viimme hetkellä Hohtotassu väisti, ja loikkasi maasta välittömästi Järkäleen kurkkuun kiinni! >Miten voimakas tuo oppilas onkaan?< se oli kaikkien paikalla olevien kissojen yhteinen ajatus. Hohtotassu pureutui syvemmälle kurkkuun, mutta silloin raivokas ääni kiiri halki ilman: ”HOHTOTASSU, JÄRKÄLE, LOPETTAKAA HETI!” Kissat lopettivat välittömästi, ja kaikki kääntyivät katsomaan Varjoklaanin ylvästä päällikköä, Arpitähteä. ”Järkäle, Hohtotassu ja Tammiturkki, tulkaa pesääni. Te muut, jatkakaa partiota ilman Järkälettä!” päällikkö jatkoi, ja sitten nelikko lähti paikalta, Varjoklaanin leiriä kohti...

"Tammiturkki, etkö osaa pitää oppilastasi kurissa?" Arpitähti murisi tiukasti ja kylmästi.
"Ei se ole minun vikani, Hohtotassu on niin tottelematon!" Tammiturkki puollustautui.
"Tammiturkki, jokaisen mestarin tehtävä on pitää oppilaansa kurissa, oli oppilas kuinka villi tai tottelematon tahansa. Erityisesti klaanitoverin kimppuun käymisestä seuraa paha rangaistus!" päällikkö jatkoi tiukalla äänellä.
"Mu- mutta... ," soturi yritti.
"Ei mitään muttia! Säännöt ovat sääntöjä! Sinä ja oppilaasi saatte rangaistuksen! Juuri sopivasti klaanimme soturit nappasivat kiinni erakon, joka kartoi olevansa entinen klaanikissa nimeltään Mustamuratti. Saatta hoitaa kaksin eakkoa, joka saatta osoittautua hyväksi lisäksi klaanin soturien joukkoon," päällikkö naukui.
"Mutta nyt, kuulustelu. Järkäle, miksi Hohtotassu loikkasi kimppusi? Mitä teit? Miksi?" päällikkö naukui.
"No, olin rauhassa vain lähtenyt partioon kun tui oppilas loikkasi kimppuuni ilman syytä!" Järkäle naukui.
"Järkelä valehtelee! Hän haukkui minua ja oppilastani, ja Hohtotassu loikkasi hänen kimppunsa, sillä oli niin vihainen! Hohtotassu saisi kyllä hillitä itsensä joissakin tilanteissa!" Tammiturkki kertoi, ja mulkaisi oppilastaan.
"No, en voi tietää, kumpi puhuu totta, vaikka Tammiturkin selitys kuulostaakin uskottavammalta. Minän täytyy puhutella Ruosteturkki, Suokynttä ja Salamatulta myöhemmin. Häipykää nyt silmistäni, minulla on miettimistä!" Arpitähti mourusi, ja kissat poistuivat päällikön pesästä.
"Minä kostan kyllä tämän!" Järkäle sihisi astellessaan Tammiturkin ja Hohtotassun ohi. Hohtotassu mulkaisi soturia.
"Pikkupilvellä taitaa olla pian puuhaa..." Hohtotassu mutisi ja katseli kynsiään. Järkäle tajusi, ja loikki sotureiden pesää kohti.
"Heippa, menen syömän!" Hohtotassu huikkasi.
"En antanut sinulle lupaa syödä!" Tammiturkki huusi oppilaansa perään mutta Hohtotassu ei kuunnellut. >Mitä minä teen tuon oppilaan kanssa?< Tammiturkki ajatteli ja meni hänkin syömään.

Vastaus:

Tul pitkä tarina! :D Saat 24 kp:ta!
~Mustis

Nimi: Pihlajapilvi

12.09.2012 20:29
"eilinen oli melkoinen päivä!" Mumisin itselleni. Kaarnakasvo oli sanonut että tänään minulla oli vapaataa lukuun ottamattamuutaman yrtin hakemista. Päätin tehdä sen heti aamusta jotta loppupäivä olisi mukavatehdä omia juttuja kun päivän työt olisi tehty. Sitten lähdin etsimään lisää pihlajanlehtiä. tälläkertaa kiipesin taidokkaammin kuin silloin ja olin hyvin tyytyväinen itseeni.
"Nyt vien nämä leiriin ja voinkin sitten tehdä omia juttujani." Juokin leiriin ja Kaarnakasvon luo
"Hienoa! Nyt voit tehdä ihan oma juttujasi."
"Kiitos Kaarnakasvo." Lähdin leiristä pikku kävelylenkille. Kuulin äänen!
"shhhh" *jähmetyin paikoilleni. oli kauhuissani, se oli käärme!
"voi ei!" en ollut ikinä ennen nähnyt käärmettä mutta tunnistin sen heti tarinoiden perusteella.
"mitää minä teen!?" *Peräännyn hitaasti taakse päin.
"Jos käärme puree mikä auttaa?"
"Ai niin käärme juuri!"
"Auuuuuuuu! Miuuu!" käärme oli tassussani kiinni! ravistin tassuani ja juoksin niin nopeasti kui ikinä pystyin parhaalle käärmeen juuri paikalle minkä Kaarnakasvo oli näyttänyt. poimin muutaman ja laitoin haavaan. Tunsin oloni hyvin helpottuneeksi ja onnuin takaisin leiriin ja suoraan Kaarnakasvon luo.
"Mitä sinulle on sattunut?"
"Käärme puri laitoin siihen käärmejuurta."
"Hienoa se on juuri oikea yrtti siihen, mene nyt lepäämään tuon jälkeen on hyvä levätä, minä tuon sinulle tuoresaalista."


// tuokin oli puhelimella... ;-)//

Vastaus:

5 kp:ta!
~Korpinsulka

Nimi: Siniturkki

12.09.2012 17:02
Sinitassu nousi makuupaikaltaan ylös, hän oli juuri saanut ateriansa päätökseen.
"Hmm.......lähden keräämään yrttejä hauteisiin ja sitten sekoitan hauteita ,sekä täytän marja valikoimia" Sinitassu mutisi.
"Etsin karhun vatukoita, kehäkukkaa, kissanminttua, silla ne kuolevat pian kieru mataraa ja kortetta."Sinitassu tuumaili.
Sinitassu lähti kulkemaan metsään ja viimein hän löysi kirveliä ja keräsi sitä niin paljon kuin suuhun mahtui, sitten Sinitassu hautasi ne maahan ja lähti etsimään lisää yrttejä. Tätä jatkui auringonhuipun hetkeen saakka.
"Huh.....enää täytyy hakea kissanminttua."
Ajatus ei ollut järin miellyttävä sillä, kissanminttua kasvoi kaksijalkojen olin paikan lähellä. "No täytyy mennä"Sinitassu mutisi.
Sitten Sinitassu lähti kohti kaksijalkojen leiri paikkaa.
"Ollaan jo lähellä"Sinitassu mutisi itsekseen.
Nyt hän haistoi jo kissan mintun viekottelevan tuoksun.
Joku tarttui Sinitassuun takaa päin, ja nosti hänet ylös.
"Apua!"Sinitassu huusi.
Hän havaitsi ,että hän oli kaksijalan sylissä ja siinä samassa hän alkoi huitoa ja rääkyä vimmatusti kunnes kaksijalka pudotti hänet maahan.
Hän jouksi niin lujaa kun käpälistään pääsi ja kuuli kuinka toiset kaksijalat heittivät häntä kivillä ja kuinka ne huusivat hänelle.
"Se oli lähellä" hän mutisi kun oli eksyttänyt ne.
"Haen kissan minttua myöhemmin."
"Tästä lähin en enää hae kissan minttua ilman Mutaturkkia"Hän mutisi.
Hän palasi leiriin yrttikantamuksen kerä ja kulki hitain ja raskain skelin parantajain pesälle jossa odotti tapaavansa Mutaturkin.
kun Sinitassu saapui paikalle Mutaturkki oli kuin olikin pesässään.
"Tässä Mutaturkki,*laskee yrtit Mutaturkin tassulen juureen* Voimmeko hakea kissan minttua hieman myöhemmin, vaikka illalla?"Sinitassu kysyi. "Tottahan toki voimme, onneksi sinulle ei käynyt kuinkaan."
"Niin onneksi ei, ne heittelivät minua kivillä ja yrittivät saada minut kiinni."
"No nyt sinun kannattaa hakea purtavaa ja käyda torkuille jotta jaksat lähteä illalla hakemaan sitä kissan minttua."
"Selvä Mutaturkki"Sinitassu sanoi, ja haukotteli leveästi.
Hän nappasi tuoresaalis kasasta suuren vonkaleen, ja lähti aterioimaan.
Kun Sinitassu oli syönyt hän tassutteli parantajan pesälle ,ja käveli muutaman kierroksen keää pedillään.
Kun peti tuntiu mukavalta Sinitassu käpertyi kerälle ja nukahti saman tien.

//Jatkan tätä tarinaa toisessa osassa jos sopii ;)//

Vastaus:

Tuli kaks kertaa! :D
~Mustis

Nimi: Pihlajapilvi

12.09.2012 16:58
Kaunis päivä oli aluillaan. Lähdin kysymään Kaarnakasvolta mitä teemme tänään.
"Tänään näytän sinulle missä on parhaar yrtin keruu paikat."
"Selvä kaarnakasvo." Kävelimme jonkin matkaanummella kunnes huomasin jotain kiintoisaa.
"Kaarnakasvo katso, marjoja!"
"Älä koske niihin. ne ovat kuolo marjoja yksikin voi tappaa."
"Huh!" >onneksi en sännännyt niitä päin.< Jatkoimme matkaa kohti apaja paikkoja. Kaarnakasvo pysähtyi yhtäkkiä.
"jokin on vialla."
"mikä?"
"haistan jokiklaanin! taisimme ylittää rajan huomaamattamme. Ollaan hiljaa! palataan hitaasti rajalle niin kukaan ei näe meitäMutta miksi? Eihän kukaan saa iskeä kynsiään parantajiin!"
" Shhhhh! Hiljempaa kiitos, ei niin mutta se voi aiheuttaa klaanillemme harmia jos jokiklaanilaiset tulistuvat."
"Ahaa, olen toki hiljempaa." Kaarnakasvo paunautui maata vasten ja lähti perääntymään hiipien kohti rajaa mibä otin mallia. Kun lopulta olimme rajan toisella puolen, Kaarnakasvo huokaisi helpotuksesta.
"Nyt menemme hakemaan pihlajanlehtiä."
" hyvä on, siinä oli jo vähän jännitystä ilmassa!"
"Ei. Siinä oli jokiklaanin hajua ilmassa."
"No niin olijan siinä sitäkin, mutta mennään jo!"
"Sinä olet hyvin seikkailun haluinen."
"Ehkäpä ölen mutta mennnään jo!"
"tullaan tullaan." Jonkin ajan päästä saavuimme pihlajalle.
"Kiipeä sinä minulla on lyhyt häntä. Ja sinähän se seikkailuja haluat! Nappaat vain muutaman lehden ja palaat takaisin
maahan
"Mutta entä jos mi-" Kaarnakasvo tuijotti minua tuimasti.
"hyvä on hyvä on minä menen." Lähdin kiipeämään kohti lehvästöä. >olen ihan juuri perillä, nyt vain kurkotan vain ja sitten nappaan muutaman lehden ja palaan maahan.< *Kurkotin ja räks! kaarnaa irtosi puusta ja minä putosin samalla puusta.
"miu! Tuo sattui!"
"Älä kurkota kiipeä loppuun asti sillä kun kurkotat paino jää tassuillesi ja kaarnaa saattaa irrita. Yritä uudelleen." Kaarnakasvo kehotti.
"Huoh! Hyvä on, mutta varmist, että minulle on varattu kaikkein muhkein sammalpeti!" *Lähdin kiipeämään kaarnakssvon ohjeiden mukaisedti, nappasin muutaman lehden ja pääsin onnellisesti maahan.
"Hienoa! Nut sitten leiriin." Saavuimme leiriin ja Kaarnakasvo lupautui viemään lehdet parantajanpesään.
"Huh!Melkoinen reissu! Nyt menen lepäämään historian muhkeimmalla sammalvuoteelle!"

//kirjoitin tämän puhelimella joten kirjoitusvirheitä saattaa löytyä.// :)

Vastaus:

Hyvä! Saat 10 kp:ta! :)
~Sulkis

Nimi: Siniturkki

12.09.2012 16:43
Sinitassu nousi makuupaikaltaan ylös, hän oli juuri saanut ateriansa päätökseen.
"Hmm.......lähden keräämään yrttejä hauteisiin ja sitten sekoitan hauteita ,sekä täytän marja valikoimia" Sinitassu mutisi.
"Etsin karhun vatukoita, kehäkukkaa, kissanminttua, silla ne kuolevat pian kieru mataraa ja kortetta."Sinitassu tuumaili.
Sinitassu lähti kulkemaan metsään ja viimein hän löysi kirveliä ja keräsi sitä niin paljon kuin suuhun mahtui, sitten Sinitassu hautasi ne maahan ja lähti etsimään lisää yrttejä. Tätä jatkui auringonhuipun hetkeen saakka.
"Huh.....enää täytyy hakea kissanminttua."
Ajatus ei ollut järin miellyttävä sillä, kissanminttua kasvoi kaksijalkojen olin paikan lähellä. "No täytyy mennä"Sinitassu mutisi.
Sitten Sinitassu lähti kohti kaksijalkojen leiri paikkaa.
"Ollaan jo lähellä"Sinitassu mutisi itsekseen.
Nyt hän haistoi jo kissan mintun viekottelevan tuoksun.
Joku tarttui Sinitassuun takaa päin, ja nosti hänet ylös.
"Apua!"Sinitassu huusi.
Hän havaitsi ,että hän oli kaksijalan sylissä ja siinä samassa hän alkoi huitoa ja rääkyä vimmatusti kunnes kaksijalka pudotti hänet maahan.
Hän jouksi niin lujaa kun käpälistään pääsi ja kuuli kuinka toiset kaksijalat heittivät häntä kivillä ja kuinka ne huusivat hänelle.
"Se oli lähellä" hän mutisi kun oli eksyttänyt ne.
"Haen kissan minttua myöhemmin."
"Tästä lähin en enää hae kissan minttua ilman Mutaturkkia"Hän mutisi.
Hän palasi leiriin yrttikantamuksen kerä ja kulki hitain ja raskain skelin parantajain pesälle jossa odotti tapaavansa Mutaturkin.
kun Sinitassu saapui paikalle Mutaturkki oli kuin olikin pesässään.
"Tässä Mutaturkki,*laskee yrtit Mutaturkin tassulen juureen* Voimmeko hakea kissan minttua hieman myöhemmin, vaikka illalla?"Sinitassu kysyi. "Tottahan toki voimme, onneksi sinulle ei käynyt kuinkaan."
"Niin onneksi ei, ne heittelivät minua kivillä ja yrittivät saada minut kiinni."
"No nyt sinun kannattaa hakea purtavaa ja käyda torkuille jotta jaksat lähteä illalla hakemaan sitä kissan minttua."
"Selvä Mutaturkki"Sinitassu sanoi, ja haukotteli leveästi.
Hän nappasi tuoresaalis kasasta suuren vonkaleen, ja lähti aterioimaan.
Kun Sinitassu oli syönyt hän tassutteli parantajan pesälle ,ja käveli muutaman kierroksen keää pedillään.
Kun peti tuntiu mukavalta Sinitassu käpertyi kerälle ja nukahti saman tien.

//Jatkan tätä tarinaa toisessa osassa jos sopii ;)//

Vastaus:

Juu sopii! Saat tästä osasta 9kp:ta! :D
~Mustis

Nimi: Kultakukka

12.09.2012 15:01
Kuulin:
"Ei hätää, olen täällä!" huuto.
"Kuka siellä, mitä haluat!?" huusin.
Juoksin Tuhkamarjan luo huutaen:
"Tuhkamarja, Tuhkamarja oletko siellä?!"
"Olen kyllä, mikä on hätänä, Tippatassu?" Hän kysyi.
"Kuulin oudon äänen, tule, mennään jo!" sanoin
Menimme paikalle jossa olin kuullut äänen...
"Kuten arvelinkin, ei täällä mitään ole, tule on jo myöhä unettomuus saattaa tehdä tepposia." Tuhkamarja sanoi tyynesti. Kävelin häntä maata laahaten Myrskyklaanin parantajan pesälle.
Kun heräsin... en ollutkaan parantajan pesässä... olin Nelipuulla! Ja näin...
"Pienokaiseni, voi kuinka mukava nähdä sinua!" Ääni oli sama kuin Myrskyklaanin reviirillä se oli...
"Emo!! Luulin näkeväni sinut vasta Tähtiklaanissa tai oikeana parantajana!" huudahdin.
"Ei, ei, voit nähdä minua myös parantajanaoppilaana." emo vastasi.
Kävimme keskustelua kunnes kuulin...
"Tippatassu! Herää meillä on paljon touhuttavaa!!!"
Se oli Tuhkamarja.
"Nuosen, nuosen, mitä tänään tehdään?" sanoin.
"Parannamme sairaita tietysti ja opetan sinut erottamaan unikon ja sormustinkukan." Hän sanoi.
"Selvä." sanoin
"Ja huomenna on jo täysikuu." Hän mutisi.
"Pääsenkö mukaan?" kysyin innokkaana.
"Minne? Ai kokoontumiseen? Tietenkin." hän vastasi.

// toivottavasti kelpaa oon ensi kertalainen nimittäin//


Vastaus:

Ihan hyvin kelpaa! :) Tarinassasi oli aina vähän epäselvää missä oltiin ,mutta muuten hyvä! Saat 7 kp:ta!
~Mustis

 

©2019 Warriorcats Rope - suntuubi.com